Geisha, tai ehkä oikeammin gesha, on erikoiskahvimaailman tämän hetken hypetetyin lajike. Jos on valmis maksamaan kahvistaan älyttömältä tuntuvaa hintaa, ei välttämättä kannatakaan katsoa näätäeläimen hännän alle tai kohottaa katsettaan sinisiä vuoria kohti. Rahalle on mahdollista saada parempaa vastinetta tästä lajikkeesta, jonka satoerät maistuvat useimmiten erittäin puhtailta, kukkais-hedelmäisiltä ja kompleksisilta (eri lailla kompleksiselta kuin sinun mielesi, tässä yhteydessä se on positiivinen sana). Hintaa nostaa toisaalta ge(i)shan hintsu satoisuus ja nirsous kasvuympäristölle, toisaalta korkea kysyntä joka johtuu nimenomaan mausta. Caffi toi joulu- ja vuodenvaihteen markkinoille viime vuoden tapaan kaksi tämän lajikkeen kahvia, yhden Panamasta ja toisen Kolumbiasta.

Panama Esmeralda Geisha

Koko geishabuumi lähti liikkeelle Panamasta vuonna 2004, kun Hacienda La Esmeralda -tilan kahvisato nousi ennätyshintoihin Best Of Panama -huutokaupassa. Juuri samaisen tilan natural-prosessoitu geisha on Caffin tämän joulunajan supertuote. 12 euron hinta 60 gramman pussista laittaa tarjouskahviin tottuneen varmasti haukkomaan henkeään ja erikoiskahvihenkilönkin raapimaan päätään. Kuitenkin, kuten Kanootti ja Tomaatti -vlogin Vettis huomautti, hinta kuppia kohti jää edelleen alle useimpien huoltoasemien.

No miltä tämä hypetetty sumppi nyt sitten oikein maistuu? Etiketissä puhutaan kiwihedelmästä ja kirsikankukista. Niiltä ainakin. Ne, jotka ovat maistaneet etiopialaisia natural-prosessoituja kahveja ymmärtävät ehkä tämän: Jos etiopialainen perushyvä natural mansikkaisuuksineen ja villeine makuineen on James Brown-tyylistä villiä funkkia, Panama Geisha Esmeralda Natural on viileää ja hallittua, mutta groovaavaa modernia soulia. Melkoisesta spektaakkelista on siis kyse. Maku on puhdas, kiwi soittaa melodiaa ja komppi- ja efektipuolella on meneillään kaikenlaista mistä on vaikea saada kiinni mutta mitä jää vain ihailemaan.

Colombia El Obraje Geisha

Kolumbialainen El Obraje Natural on samaa kahvia, jota Kaffa Roasterylla oli syksyllä erä tarjolla sekä pestynä että natural-prosessoituna. Jani Huusko käytti tätä keväällä Brewers’ Cup -kisakahvinaan. El Obrajen herkkää makua selittävät osaltaan samantyyppiset asiat kuin suomalaisen lakan: yli 2000 metrissä kasvava kasvi saa osakseen aika viileää keliä ja kasvaa hitaasti. Tästä syntyy melko monipuolinen ja ainutlaatuinen makumaailma. Lisäksi El Obraje -tilalla kahvia viljelevä arkkitehtitaustainen Pedro Guerrero satsaa käsittelyprosessinsa puhtauteen ja ladukkuuteen lähestulkoon ennenkuulumattomalla tavalla. Caffin paahtaman El Obraje Naturalin maku on enemmän keltainen kuin viher-pinkki sikäli kun nämä värimielleyhtymät ovat vähimmässäkään määrin objektiivisia. Keltaisia toki ovat makukuvauksessa mainitut hedelmätkin: mandariini ja ananas. Makea ja puhdas kahvi tämäkin, jotakin teemäistä olin tapaavinani rungon suutuntumasta.

Colombia Pink Bourbon ”Double Fermented”

Kahdesti käynyttä kolumbialaista – kuulostaa niin monella tavalla kielletyltä. Kyseessä on kuitenkin ihan ”vain” kahvi. Rodrigo Sanchez Valencia on päätynyt kokeilemaan Finca Monteblanco-tilansa pinkkimarjaisiin bourbon-lajikkeen kahvinpapuihin tuplafermentointimenetelmää, jolla hän saa esiin lisää sekä makeutta että kompleksisuutta. Tämä kaikki saa odottamaan jotakin aika villin makuista, mutta itse asiassa lopputulos on lähinnä erityisen puhdas, jonka makuvivahteet ovat täynnänsä erilaisia marja- ja hedelmämehuja ja himpun verran suklaata.

Joulukahvi Hossa

Petri Nieminen on paahtanut Hossa-nimellä kahvia jouluun ja talveen jo monen vuoden ajan kunnianosoituksena Hossan kansallispuiston maisemille Suomussalmella. Tämänvuotinen Hossa on keskipaahtoinen luomukahvi Hondurasista. Parhaimmat Hossa-uuttoni ovat olleet toffeisia ja hunajaisia. Tätä on kuitenkin syytä varoa uuttamasta ”tukkoon”. Uskoisin, että Hossa toimii myös espressona. Epäilykset vahvistava kokeilu on kuitenkin vielä tekemättä.

Näiden maisteluraporttien myötä toivotan kaikille erinomaisen maukasta joulua!