Tag: lapsiperheen arki

Ylimääräinen vapaapäivä, varsinkin kun se on perjantai, on yksi parhaista asioista ihmisen elämässä. Kun on ylimääräinen vapaapäivä, voi hyvillä mielin: – kasailla aamupalapöydän täyteen hyvää syötävää, juoda kahvia rauhassa ja lueskella Turun Sanomia – lähteä ex tempore Myllyyn ostamaan kuopukselle synttärilahjaksi potkupyörää ja kypärää – pysähtyä leikkipaikalle kahdesti, koska mihinkäs meillä on kiire – ajaa […]

Katsoin äsken kalenteriin ja tajusin, että olen ollut töissä jo vuoden. Esikoinen täyttää kuukauden päästä neljä, kuopus on nyt vuoden ja yhdeksän kuukautta. Kun viime toukokuun alussa halasin kyyneleet silmissä lapsia aamuvarhaisella ennen uudelle työpaikalle lähtöä ja toivotin miehelle tsemppiä, kuopus liikkui vielä ryömimällä. Nyt hän juoksee, kiipeää portaat itse liukumäkeen, puhuu monisanaisiakin lauseita, syö itsenäisesti, […]

Lauantai: Olimme kutsuneet siskoni perheen meille aamupalalle. Serkukset kiirehtivät aamupalapöydästä lastenhuoneeseen leikkimään, ja kuopuksemmekin oli pienten touhuissa mukana kaadellen kaikille avokätisesti leikkimehua.  Hauskan kyläilyn jälkeen vietin kolme tuntia Hiusmuotoilua Tunteella -kampaamon Riikan käsittelyssä, minkä jälkeen kiittelin itseäni siitä, että olin malttanut jonottaa aikaa Riikalle. (Käyn kampaajalla yleensä vain kerran vuodessa. Se on aina joku keväinen päivä, kun […]

Kun silmäni mä auki saan… …ne on heti siinä. Lapset. *** Menen arkisin töihin aamuseitsemäksi. Herätyskello soi kymmentä vaille kuusi. Olin pitkän syksyn ja talven aikana ehtinyt hiomaan aamurutiinini täydellisiksi: mahdollisimman vähän peiliin katsomista, mahdollisimman paljon kahvia. Ja hiljaisuutta. Omaa rauhaa. Nipistin yöunistani hiukan saadakseni istua varttitunnin verran yksinäisenä mörkönä keittiönpöydän ääressä. Kaikessa rauhassa. Kaksi […]

Se tulee aina ihan puskista. Se tunne, joka minut joskus valtaa (joka meidät kaikki varmaan joskus valtaa), kun kaikki on ensin hyvin ja ihan okei, ja sitten yhtäkkiä istuessasi ruokapöydän ääressä syömässä soijamakaronilaatikkoa tajuat olevasi oikeastaan aika pahalla päällä. Tämä viikko on ollut kaikin puolin kiva. Töissä on riittänyt mielenkiintoisia tehtäviä, ja mitä tulee siihen […]

Toissaviikolla ounastelemastani kuopuksen esiuhmasta saikin saman tien jättää turhan etuliitteen pois. Olin jo vallan unohtanut, miten jääräpäisiä tuollaiset polvenkorkuiset pörrötukat voivatkaan olla, ja miten sitä pystyykin tyynesti keskustelemaan miehensä kanssa parvekkeen sisustusratkaisuista samalla kun rauhallisella äänellä sanoittaa raivoisasti karjuvalle taaperolle tämän tunnetilaa.  Uhma on siis saapunut samaan aikaan kevään kanssa. Tänään Teatterisilta sai koristuksekseen jokakeväiset […]

Kuopus, nyt 1 v 7 kk, on antanut esimakua siitä, millaista uhmaikää hänen osaltaan on odotettavissa. Hän on saanut jo pari sellaista järisyttävän suurta raivokohtausta, jolloin hän karjuu äänensä käheäksi ja naamansa punaiseksi, ei halua ketään lohduttamaan (ei edes siskoaan), ei halua tehdä mitään, eikä halua olla edes sylissä. Perjantaina häneltä kesti lähemmäs puoli tuntia […]

    Mietin eilisiltana ennen nukahtamistani, että miten ihminen voi onnellisenakin käydä läpi niin monta erilaista tunnetilaa? Vai onko onnellisuus nimenomaan sitä, että mielialan lukuisista eri sävyistä huolimatta voi illalla pään tyynyyn painaessaan miettiä, että kaikki on hyvin? Muistan, miten joku entinen työkaveri jossain entisessä työpaikassa kauan sitten ihan sivumennen totesi, että ihmisen onnellisuus koostuu kolmesta […]

Joskus on tällaisia viikkoja, joissa ei periaatteessa ole mitään vikaa mutta jotka tuntuvat työläältä tarpomiselta. Mitään sinänsä ei ole pielessä, mutta silti tuntuu kuin vähän kaikessa jokin pistäisi vastaan. Tapahtuu pieniä juttuja; kuopuksella jää sormi kylppärin oven väliin, töissä syön joka päivä lounaaksi pinaattilättyjä, kaupasta unohtuu se ainoa asia, jota varten siellä piti käydä, silmiä särkee, […]

Mies lähti puoli kuudelta salille, että ehtii sitten myöhemmin katsoa rauhassa jääkiekkoa. (Itse kuulin tänään ensimmäistä kertaa, että on jotain pelejä taas käynnissä. Aika kauas on kuljettu siitä jääkiekko(semi)fanista, joka joskus kuitenkin olin.) Vilkuttelimme lasten kanssa hänelle iloisesti olkkarin lattialta. Mietin mielessäni, että onpa mukavaa saada olla pitkästä aikaa lasten kanssa ihan kolmistaan näin illansuussa.  Esikoinen […]