Tag: lapsiperheen arki

”Syökää ihan rauhassa, täällä 2 aurinkoa!” Noin kuului tekstiviesti, jonka sain viime lauantaiaamuna äidiltäni. Se oli yksi parhaimmista viesteistä, joita olen koskaan saanut. Kolme vuotta siihen meni, mutta nyt taidamme vihdoin olla esikoisen kanssa sellaisessa tilanteessa, että jonkun toisen kuin oman vanhemman hoidettavana oleminen ei aiheuta kohtuutonta ahdistusta ja mielipahaa vaan kallistuu jopa hiukan hauskan […]

On vasta sunnuntai-iltapäivä. Paljon on jo ehditty: perjantaina muutamaa minuuttia vaille kolme kirjauduin ulos työkoneelta ja kiiruhdin Linnankadulla odottavaan autoomme. Mies oli pakannut takakontin täyteen sitä tavaraa, jota muutama vuosi sitten ei tarvittu mihinkään mutta jota ilman ei enää selvittäisi edes yhdestä yöstä pois kotoa. Autossa odotti kahvia ja hyväntuulista reissuporukkaa. Ajelimme kolmen vartin päähän […]

Nyt kun mieheni on jo kaksi kuukautta ollut se, joka tätä arkea kotona pyörittää, tuntuu aivan typerältä, että vielä toukokuun alussa ennen töiden alkamista murehdin sitä, että pystynköhän minä varmasti antamaan miehelleni tarpeeksi tilaa päivittäisen kotisirkuksen pyörittämiseen. Tässä on nimittäin käynyt vähän sillä lailla, että minä viihdyn töissä kuin lapsi pallomeressä, enkä ole pahemmin kaivannut kotiäidin […]

Päässäni soi repeatilla SMG:n Minne katosi päivät, vaikka en muista kyseisestä laulusta muuta kuin tuon kohdan. Kiirettä pitää siis edelleen, mutta tämä on sellaista mukavaa kiirettä. Kivan kesän kiirettä. Meillä oli tosi kiva juhannus; saimme sekä kyläillä että toimia kyläpaikkana. Minun oli tarkoitus kertoa juhannuksesta enemmänkin omassa postauksessaan, mutta aikapulan vuoksi tyydyn toteamaan, että mukavaa ja leppoisaa […]

Sain Gummerukselta arvostelukappaleen Heidi Paajalan kirjoittamasta Pikkukokin keittokirjasta ja voi että, millaista iloa se on esikoiselle tuonut! Kirja saapui näppärästi viikkoa ennen esikoisen syntymäpäiväjuhlia, ja vaikka ensin ajattelin säästää sen tytölle syntymäpäivälahjaksi, päätin antaa kirjan leivontaa rakastavalle esikoiselle saman tien tutkittavaksi sillä ajatuksella, että hän saisi itse valita sieltä jonkin reseptin juhliaan varten.  Hiukan ennalta-arvattavasti esikoinen […]

Kodistamme on kadonnut sohvaperuna!  Kyseinen sohvaperuna on nähty varmuudella viimeksi huhtikuussa, jolloin hänet vielä säännöllisesti tavoitti olohuoneen sohvalta. Useita kertoja päivässä sohvaperuna bongattiin myös lattialta X-asennosta retkottamasta tai mielivaltaisissa asennoissa lasten kiipeilytelineenä toimien. Viime aikoina sohvaperuna on kuitenkin loistanut poissaolollaan, mikä on hämmentänyt kodin muita asukkaita. Myös sohvaperuna itse kertoo olevansa tilanteesta hämillään, eikä myönnä […]

Aamu, pyörällä töihin, linnut laulavat, kadunlakaisija lakaisee. Kahvia, töitä, kahvia, töitä. Kiireellä kotiin, ruokaa, menoja, aivan liikaa menoja, tekemistä, aktiviteetteja. Riemastun, kun suuhygienistiaikani perutaan, eikä edes omasta toimestani. Ensi kuussa harmittaa, mutta eilen ei harmittanut. Luen esikoiselle kirjoja, omaksi ilokseni en jaksa lukea mitään. Väsyttää. Huomenna on taas yksi perjantai, ensi viikolla on jo juhannus, […]

Esikoisella on ruvennut olemaan isompi ikävä. Ja mitä isompi ikävä hänellä on, sitä isomman palan joudun itsekin nielaisemaan lähtiessäni aamulla töihin. Minä pärjään kyllä. Saavun toimistolle, teen työni. Välillä syön, juon kahvia, vaihdan pari sanaa työkavereiden kanssa. Lähden kotiin. Kun avaan oven, vastassa on joko innosta hyppelevä esikoinen, joka puhua pulputtaa päivän puuhailunsa yrittäessään samaan […]

Tänään oli ensimmäinen päivä töiden aloittamisen jälkeen, kun lasten kitinät ja kiljumiset koettelivat hermojani. Olen viettänyt edelliset kolme viikkoa jonkinlaisessa hattaraisessa kuplassa, polkenut kiireellä kotiin lapsia suukottelemaan ja työpäivän jälkeen lähinnä keskittynyt silittelemään, halailemaan ja olemaan lempeästi läsnä. Oma hengähdyshetki ei ole tuntunut erityisen tarpeelliselta, tärkeintä on ollut läheisyys. Mutta samalla, kun huomaan kehittäneeni jo joitakin […]

Kuopuksella tulee huomenna täyteen 10 kuukautta, minkä kunniaksi ajattelin kirjoittaa hiukan siitä, millaiseksi lastemme sisarussuhde on näiden kuukausien aikana kehittynyt. Tuuliajolla-blogin Jeba kyselikin tässä taannoin, että tulevatko tytöt hyvin toimeen keskenään, ja on aivan mahtavaa voida todeta, että he eivät pelkästään tule toimeen tosi hyvin vaan he myös silmin nähden nauttivat toistensa seurasta! Mistään järjestelmällisistä […]