Tag: lapsiperheen arki

Ahdistaako tavarapaljous teitä niin että välillä tuntuu kuin tukehtuisitte pikkuhiljaa kaiken tavaran keskellä? Itseäni ahdistaa, tällä hetkellä ihan suunnattomasti. Tiedän, että tämä akuutti kaipuu järjestykseen ja kaiken turhan roinan kierrättämiseen kumpuaa pitkälti edessä olevasta suuresta muutoksesta eli kotiäitiyden vaihtumisesta toimistotyöläisen pestiin. Olen aina ollut sellainen ”ulkoinen järjestys tuo sisäistä järjestystä” -tyyppi, joka käsittelee isoja mullistuksia […]

Kun mietin aamuja nyt, mietin kiireettömyyttä, toista kahvipannullista, haukotuksia, joiden voi antaa tulla ja mennä. Vauva hieroo silmiään jo aamukahdeksalta. Aamuaurinko paistaa parvekkeelle. Mies heijaa vaunuja, minä vetäydyn esikoisen kanssa sänkyyn pötköttelemään ja kerron niitä tarinoita, joita tyttö toivoo. Nyt jo mieleni on kääntänyt nostalgianupin kaakkoon ja luulee, että tällaisia ne aamut ovat aina olleet. […]

Pakenin aamulla vessaan ”pesulle”, vaikka oikeasti halusin vain hetken hiljaisuutta. Pienen hetken itselleni. Pienen hetken, jonka saisin viettää yksin. Istuin vessanpöntön kannen päällä, pitelin käsissäni sukkaparia ja mietin, että ihan kohta vedän nämä sukat tästä jalkaani. Ihan kohta.  Keittiöstä kantautui vauvan kovaa ja vaativaa mölinää, jolla hän on ruvennut kertomaan eroahdistuksestaan ja siitä, että ikeniä kutittaa […]

Lähiömutsin rehellinen tilitys oman vanhemmuutensa sudenkuopista poiki paljon kommentteja, myös sellaisia, joissa päiviteltiin nykyistä ”Paska mutsi vs. Supermutsi -asetelmaa”. Lähiömutsi itsekin sivusi postauksessaan tätä minulle tärkeää aihetta, jota olen viime aikoina pyöritellyt usein mielessäni. Olen nimittäin monien muiden tavoin kiinnittänyt huomiota siihen, että nykyään tuntuu olevan melkeinpä suotavaa julistautua huonoksi äidiksi ja moittia marttyyriäidiksi tai supermutsiksi sellaista […]

Minä en taida olla perheemme ainoa meteopaatti. Myös esikoinen on viime päivinä kaipaillut kovasti aurinkoa; tänä aamuna hän mietti jo, että pitäisikö sille auringolle soittaa ja kysyä, että koska se taas paistaa.  Auringolle emme kuitenkaan soittaneet, sen sijaan minä jouduin soittamaan itselleni kiireellisen ajan hammaslääkäriin. Lohkesi nimittäin pala poskihampaasta (tai en ole varma, mitä lohkesi […]

Huhtikuun lopussa tulee täyteen kolme vuotta kotiäitiyttä. Kolme vuotta siitä, kun vilkutin viimeistä kertaa raumalaisille oppilailleni, tuntien oloni vielä paljon enemmän opettajaksi kuin äidiksi. Minua kehotettiin käyttämään äitiysloman ensimmäiset viikot lepäämiseen, mutta eihän minua väsyttänyt, päinvastoin, olin peippostakin pirteämpi ja siivosin hullunkiilto silmissäni komeroita ja asettelin pieniä vaippoja ensin hoitopöydän tälle ja sitten tuolle puolelle, […]

Aurinko ja miehen talviloma olivat viime viikon juttuja. Nyt tehdään hidasta ja harmaata paluuta arkeen. Erinomaisesti nukutusta yöstä huolimatta maleksin ympäriinsä virttyneessä villatakissani, kahvikuppia kanniskellen, ja puren hampaitani yhteen, etten ärähtäisi esikoiselle joka kerta, kun hän kiljuu KATO MUA KATO MUA KATO MUA. Niitä kertoja on nimittäin paljon, ja minä olen tässä viime päivinä katsellut […]

…minun / meidän oli tarkoitus tällä mieheni talvilomaviikolla toteuttaa: hakea Ikeasta ideoita ja pientä sälää laittaa parveke kevätkuntoon kokeilla vihdoinkin jotain sokeritonta leivontareseptiä järjestää häkkivarasto järjestää makuuhuone siten, että sivuvaunu muuttuisi pinnasängyksi opettaa vauva nukahtamaan pinnasänkyyn lukea sormiruokailua käsittelevää kirjallisuutta, ettei minun tarvitsisi pelätä vauvan tukehtumista heti sillä sekunnilla, kun se kurkkutikku vain hipaiseekin vauvan […]

Kävin tänään Helmi K:n tontilla pyörähtämässä ja kommentoimassa, että monen muun bloggaajan ja lukijan tavoin minäkin kaipaan syvällisempää sisältöä Lilyyn ja että mitä tulee omaan rooliini tässä blogiyhteisössä, en aina tiedä, olenko se perhebloggaaja, jollaiseksi minut nyt luokitellaan vai jokin muu, mikä. Juurihan minä pidin tammikuun mittaisen blogitauonkin, kun en oikein tiennyt, että mihin suuntaan haluaisin […]

Aurinko paistaa ja sitten taas ei. Arki sujuu ja sitten taas ei. Viikonlopun riemu ja erilaisuus (isoveljen vierailu ja yökyläily serkkulassa) saivat esikoiselta pasmat niin sekaisin, ettei hän nyt oikein tiedä, miten päin kuuluisi olla. Joten varmuuden vuoksi hän on koko ajan vähän väärin päin.  Eilen miehelläni oli taas iltavuoro. Ne ovat parhaimmillaankin uuvuttavia, mutta eilinen […]