Tasa-arvoa

Aina törmää siihen, että esimerkiksi juhlapäivinä ei saisi kritisoida sitä juhlapäivää, koska silloin pitäisi vain juhlia. Tosiasiassa kritisoiminen on ajankohtaista juuri kyseisenä päivänä.

Kuten useampi on havainnut, tänään on naistenpäivä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, ja toivotankin hyvää naistenpäivää itse jokaiselle. Aion kuitenkin hieman huomauttaa siitä, miten useimmat naiset hehkuttavat tänään sitä, kuinka naiset ovat ansainneet hemmottelun, aamupalan sänkyyn ja kukkia ovista ja ikkunoista. Siinäkään ei ole sinänsä mitään väärää. Ongelma nostaa päätään, kun vaihdetaan päivää miestenpäiväksi ja mies puhumaan tämän tyyppisiä. Aika moni ärähtää siinä vaiheessa ja toruu miehiä, eihän nämä ansaitse sellaista kohtelua. Teidän esi-isänne ovat saaneet aina kaiken, eikä mistään ole tarvinnut taistella, joten suut suppuun.

Minusta se on kamalaa. Miten voi odottaa minkäänlaista tasa-arvoa, jos yksi osapuoli saa vain vaatia? Tasa-arvoa ei ole sallia yhtä ja kieltää toista. Se on joko kaikille sama tai ei sitten mitään. Jos juhlitte naistenpäivää, juhlikaa myös sitä miestenpäivää. Yhtälailla kummatkin päivät ovat tärkeitä.