Uu, tässähän tuntee itsensä ihan oikeaksi bloggaajaksi! Ei sillä, että identiteettini olisi muuten erityisen hatara, mutta olen viime aikoina postannut harmillisen harvoin. Siitä huolimatta sivulauseiden Helmi heitti minua haasteella, jonka otan iloisena vastaan. Helmi haastoi minut lukemaan joko Claudie Gallayn romaanin Rakkaus on saari (koska kaikkien kuulemma pitäisi lukea Gallayta) tai Jhumpa Lahirin Tuoreen maan […]

Olipa musta hevonen tämä Jennifer Eganin hypetetty romaani. Ensin teki mieli huutaa kivusta ja ärsytyksestä, kun kustantaja markkinoi Aika suuri hämäys -kirjaa lauseella ”muistuttaa rakenteeltaan Facebookia”. Eikä muistuta, vaan ihan perusmeiningeillä eri ihmisten näkökulmista kerrottua tarinaa. Ja on siellä myös yksi vähän turhalta kikkailulta maistuva powerpoint-esityksen muotoon tehty luku, mutta ei siitä sen enempää nassutusta. […]

Arvatkaa mitä tein vappuaattona? Istuin kotona syömässä viinirypäleitä ja lukemassa Arto Mellerin elämäkertaa. En tiedä, kummasta illanviettoni kertoo enemmän: siitä kuinka äärettömän mielelläni nysvään kotona vai siitä, miten koukuttava kirja  Romua rakkauden valtatiellä on. Haluttu ainakin, sillä jonotin Martti Anhavan kirjoittamaa kirjaa kirjastosta pari kuukautta. Kirja kiinnosti kahdesta syystä: En tiennyt 1980-90-luvun suurimman suomalaisen boheemirunoilijan […]

Jos haluat lomalle koukuttavaa, kaunista, fiksua ja keskustelun tarpeen herättävää lukemista, tarjoan täsmäsuosituksen: lue Julian Barnesin romaani The Sense of an Ending. Kävin äskettäin Lontoossa, ja siellä tähän kirjaan ei voinut olla törmäämättä. Vuoden 2011  Booker-palkinnon voittaja oli näyttävästi esillä paitsi kirjakaupoissa myös perusmarketeissa. Parhaimmillaan kirjan sai neljällä punnalla – siis noin vitosella. Halvalla menee […]

En varmaan koskaan unohda utuista tunnelmaa, jossa velloin viikkoja sen jälkeen, kun olin lukenut Joel Haahtelan Elenan (2004). (No hyvä on, muistan tuon ajan kivuliaan selvästi myös siksi, että minulta oli juuri leikattu nielurisat.) Kirjan juonesta ja tapahtumista ei ole jäänyt mieleen paljoakaan: yksi yllätys, hotellin käytävillä kuljeskelu ja puiston penkillä istuminen, oma pohditani siitä, […]

Kävikö teille niin, että kun vuonna 2009 pyysitte ihmisiltä kirjasuosituksia,  kaikki suosittelivat Haruki Murakamin romaania Kafka rannalla? Minulle kävi, ja koska olen pohjimmiltani epäluuloinen ihminen, ylenpalttinen suitsutus kääntyi itseään vastaan. Minusta tuli Murakami-skeptikko. Kafka rannalla (Onko nimi siis metafora? Tekotaiteellisuusvaara!) on yhä lukematta, samoin Murakamin muut suomennetut teokset Suuri lammasseikkailu, Sputnik – rakastettuni ja Mistä […]

Aivan ensimmäisenä haluan kiittää Samuel Beckettin näytelmien oikeuksien valvojaa, joka on hyvin tarkka siitä, millaisen sovituksen Huomenna hän tulee -näytelmästä saa tehdä. Aijai miten oli mahtavaa viettää pitkästä aikaa iltaa sellaisen klassikkonäytelmän parissa, jota ei ollut tuotu nykypäivään niillä ilmeisimmillä keinolla: videolla, katsojan puhuttelulla ja muulla metateatteroimisella sekä tosi-tv-viittauksilla. Ja esitys siis on Kansallisteatterin Godota […]

Kaltaiseni vanha Cure-tyttö ei tietenkään voi vastustaa elokuvaa, jossa  Sean Penn näyttää tältä: En ole vieläkään ihan varma, onko This Must Be the Place  loistavan monisyinen vai luvattoman rönsyilevä elokuva. Joka tapauksessa tykkäsin siitä niin paljon, että en malta olla hehkuttamatta sitä tällä muuten kovin kirjapainotteiseksi käyneellä palstallani. Penn on elokuvassa Robert Smithin kaksoisolento, vanha […]

Olen niitä ihmisiä, jotka merkitsevät ylös kaikki lukemansa kirjat. Minulla on kuopiolaisesta ekokaupasta 1990-luvun alkupuolella ostettu vihko, jossa on niin pienet ruudut, että voin kirjata lukemiseni siihen vielä monta, monta vuotta. Vihko on lunttilappu ja aikamatka. Minun tarvitsee vain vilkaista vaikkapa vuoden 1998 kirjalistaa, ja muistan, miltä minusta tuona vuonna tuntui (enimmäkseen jännittävältä). Pieni pallo […]

Kirjahyllyssäni on aina ollut scifinkokoinen aukko. En ole koskaan innostunut suippokorvailusta vaan jättänyt kaikenlaisen tähteinvälisyyden kirjallisuudessa  iloisesti väliin. Jätin taannoin kesken myös Linnunradan käsikirjan liftareille, vaikka olin päättänyt pyhästi, että luen edes sen. Jopa kaikki Margaret Atwoodin romaanit ovat päätyneet yöpöydälleni pölyä keräämään, luoja varjele. Ennuste ei siis ollut hääppöinen, kun aloitin vuoden 2011 viimeisinä […]