Maailman toisella puolen – Sydney
Joulupäiväiltana Helsinki-Vantaan lentokenttä oli rauhallinen, jopa liian rauhallinen. Viimein oli koittanut pitkään odotettu päivä, lento kohti Singaporea ja siitä eteenpäin Sydneyyn!
Singaporen lennot oli ostettu lentopisteillä jo vajaa vuosi sitten ja Australiankin lennot olivat olleet hankittuna jo useamman kuukauden ajan.Olimme ostaneet lounge-sisäänpääsyn ja pääsimme rauhassa nauttimaan loungen antimista ennen pitkää lentoamme Singaporeen. Meillä oli istumapaikat premium economyluokassa, joten pääsisimme nauttimaan ruoasta ja juomasta myös lennon aikana.
Äiskä ja T saivat hieman paremmin nukutuksi koneessa mitä minä, torkuin ja katselin sarjaa Netflixistä. 13 tunnin lennon jälkeen saavuimme Changin lentokentälle. Rajamuodollisuudet sujuivat muutamissa sekunneissa, sillä olimme etukäteen tehneet netissä pakollisen terveysselvityksen. Laukutkin saapuivat pian ja pääsimme tutkailemaan taksikyytiä kohti hotelliamme.



Aiemmilla Singaporen reissuillani olen matkannut lentokentältä hotellille joko metrolla tai bussilla, tällä kertaa nappaisimme Grab-kyydin. Latasin Grab-sovelluksen ja olin epähuomiossa valinnut käteismaksun. Löysimme ulko-oven, jonka eteen kuskimme tulisi, mutta jouduin pyytämään kuskia ajamaan lähimmälle automaatille missä pystyisin nostamaan käteistä. Kuski ajoi viereiseen terminaaliin ja hyppäsin ulos hakemaan käteistä. Nostin lopulta sen verran rahaa, että pääsisimme myös jalkahierontaan ja rahaa jäisi hieman pikkuostoksiinkin. Kortilla maksaminen toimii muuten Singaporessa vallan mainiosti ja jos aikeissamme ei olisi ollut mennä jalkahierontaan, olisin nostanut huomattavasti vähemmän käteistä meille,



Puolen tunnin ajomatkan jälkeen olimme seuraavan yön majapaikassamme Studio M Hotel Singaporessa. Pitkän lennon jälkeen etsimme hotellin uima-altaan. Iltauinti teki terää lennon musertaville raajoillemme. Uima-altaalla työskentelevä nuori mies ei ollut kovin iloinen kun saavuimme viime hetkellä altaalle, mutta ehdimme nopeasti uimaan ennen kuin uima-allasalue meni kiinni. Vaihdoimme vaatteet ja suuntasimme etsimään illallista.
Läheinen brittipubi oli auki ja olimme viimeisten asiakkaiden joukossa ketkä pääsivät illallistamaan. Iltakävelyllä huomasimme, että lähistöllä olisi ollut paljon myös muita ravintoloita. Uni maistui seuraavana yönä ja hotelliaamiaisen jälkeen pääsimme tutkimaan Singaporen Clark Quay-aluetta tarkemmin. Kävelimme aina Chinatowniin asti jalkahierontaamme. People’s Park Complexin yläkerroksissa on monia jalkahierontaa tarjoavia liikkeitä. Valitsimme yhden ja nautimme tunnin hieronnoista 25 Singaporen dollarin eli noin 15 euron hintaan. Lähdin vielä kiertelemään ostoskeskuksia kun äiskä ja T suuntasivat hotellin uima-altaalle.



Singapore on sääntöjen kaupunki. Vapettamisesta voi saada 1 400 euron sakon, metrossa syömisestä 300 euron sakon, oksentamisesta kadulle 50 – 140 euron sakon, julkisista hellyydenosoituksista puhumattakaan. Mellakoista voi saada seitsemän vuoden vankilatuomion ja raippauksia, vankilatuomio voi olla kymmenen vuotta jos mellakassa on mukana ase. Raippaukset kuuluvat pakettiin edelleen mukaan.



Auringonlaskun aikaan meillä olisi varattuna ilmainen näköalavierailu Capitaspring-rakennuksen näköalatasanteelle ennen kuin suuntaisimme takaisin Changin lentokentälle. Nautimme kattobaarissa yhdet juomat ennen kuin hyvästelisimme Singaporen kolmeksi viikoksi.






Ihailimme auringonlaskua näköalatasanteelta ennen kuin nappasimme Grab-kyydin hakemaan matkatavaramme hotellilta ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti lentokenttää. Pari tuntia kului lentokentällä syöden ja kierrellen. Puolen yön jälkeen reilun kahdeksan tunnin lentomme kohti Sydneyta pääsi alkamaan.
Lentäisin pitkästä aikaa A380-lentokoneessa. Olin varannut meille reilun 50 euron hintaan istumapaikat vierekkäin koneen takaosasta. Lentokoneen seinillä oli joulukoristeita ja lennon virkailijat olivat todella ystävällisiä ja auttavaisia. Lento sujui jälleen torkkuen ja katsellen elokuvia. Singapore Airlines tarjoaa hyvät ruoat myös economy-luokassa. Juomatarjoilu on laaja ja saimme yleensä pelkästään businessluokan tarjoiluihin kuuluvat kuumat pyyhkeet lennon alussa. Singapore Airlines antoi todella hyvän palvelukokemuksen!



Saavuimme sunnuntaina hieman ennen puolta päivää Sydneyyn. Lentokoneemme lensi Sydneyn keskustan vierestä ja oli hienoa nähdä Harbour Bridge ja Sydneyn oopperatalo yläilmoista.
Aikaeroa oli tullut lennon aikana kolme tuntia lisää. Meitä oli peloteltu Australian rajamuodollisuuksilla. Pääsimme niistä kuitenkin helposti läpi. Passintarkastusautomaatit toimivat hyvin suomalaisilla passeillamme ja pääsimme odottamaan laukkujamme. Tämän jälkeen luovutimme koneessa täytetyt tullauslomakkeet henkilökunnalle ja kun meillä ei ollut tullattavia asioita niin pääsimme suoraan ulos. Uberin palvelupisteellä ystävällinen naisvirkailija perui vääräänpaikkaan tilaamamme kyydin ja saimme heti uuden auton allemme. Puolen tunnin ajomatka tulevan viiden yön majoitukseemme Parramattaan oli alkanut.
Sydneyn majoitukset ovat kalliita uudenvuoden aikaan. Tästä syystä olimmekin päätyneet kauemmas Sydneyn keskustasta, hyvien junayhteyksien päähän Parramattan kaupunkiin. Majoituksemme Mantra Parramatta tarjosi kelvolliset puitteet. Löytyi pieni keittiö, parveke ja uima-allas alakerrasta. Huoneistomme itsessään oli jo parhaimmat päivänsä nähnyt, mutta iso yksiömme olisi ihan passeli Sydneyn matkamme ajaksi. Äiskä ja T majoittuisivat makuuhuoneessa, minä tekisin leirini olohuoneen vuodesohvalle.
Läheisestä ostoskeskuksesta löytyi Woolworth’s-ruokakauppa mistä ostimme aamupalatarpeita ja illallistarvikkeet. Keittiömme osoittautui sudeksi. Onnistuin juuri ja juuri paistamaan illalliseksi chili con carnea, mutta keittolevyllä vesi hädintuskin kiehui. Toista kertaa emme tulisi illallistamaan tässä huoneistossa.
Maanantaina aamulla meidän oli tarkoitus lähteä yhdessä kohti Sydneyn keskustaa lautalla. Kävelimme parinkymmenen minuutin matkan lauttasatamaan huomataksemme, että olimme myöhästyneet lautasta ja lähdimme odottamaan viereiseen kahvilaan seuraavaan tunnin päästä lähtevää lauttaa. Vajaan tunnin päästä olimme jälleen satamassa, mutta niin oli moni muukin. Emme mahtuneet lauttaan.



Itse lähdin kävelemään kohti juna-asemaa, äiskä ja T suuntasivat hotellin uima-altaalle. Sovimme tapaavamme kaupungilla myöhemmin, sillä meillä oli illallisvaraus kaupungin näköalatorniin, Bar O-ravintolaan, jota meille oli suositeltu.






Kiersin Sydneyn keskustaa. Kävin Chinatownissa, söin lounasta Hungry Jack’sissa (paikallinen Hese) ja kävelin kaupungin keskustan puistoja pitkin kohti Royal Botanic Gardensia. Vietin aikaa New South Walesin taidemuseossa. Uudenvuoden valmistelut olivat täydessä vauhdissa ja monia katuja oli jo suljettu.









Iltamme huipentui Bar O:hon. 105 minuutin aikana ravintola pyörii 360 astetta ympäri näyttäen Sydneyn keskustan uudesta kulmasta. Olin varannut meille kolmen ruokalajin menun, joka takasin meille oman ikkunapöydän. Pelkän drinkinkin hinnalla paikkaan pääsee, mutta pöytä saattaa sijaita hieman kauempana ikkunasta. Sanomattakin on selvää, että tämä illallinen tulisi olemaan reissumme kallein illallinen.



Blue Mountains
Tiistaina oli retkipäivä. Otimme aamulla junan Parramattan asemalta kohti Blue Mountaisin Katoombaa. Sieltä nappasimme turistien valtameressä bussin kohti Echo Pointin näköalatasannetta. Tasanteelta lähtee useita eri patikkareittejä.



Me valitsimme hieman alle 30 minuuttia kestävän Three Sisters-reitin ja lisäksi lähdimme kävelemään kohti Katoomba Fallsia. Alueella on pitkiäkin kävelyreittejä, mutta valitsimme infopisteen herran neuvosta yhdet alueen lyhyimmistä reiteistä. Oli lämmin päivä, lämpötila oli melkein 30 astetta, mutta onneksi näköalatasanteen vesipisteestä saimme vesipulloja täytettyä ja kävelyreiteiltä avautui kauniita maisemia Blue Mountainsin laaksoon. Alueella on myös kuuluisa jyrkkä vaijerijuna. Päivän liput junaan oli jo myyty, joten tyydyimme patikointiin.


Blue Mountains on laaja alue, tähän Katoomban lähistöön pääsee helposti myös ilman omaa autoa. Söimme välipalaa Katoomba Fallsin lähellä olevassa kahvilassa, nappasimme bussin kohti juna-asemaa. Subwayn patonkien avulla pääsimme aloittamaan junamatkan takaisin kohti Parramattaa. Katoomban juna-asema oli täynnä ihmisiä. Mahduimme kuitenkin hyvin junaan ja saimme istumapaikat 1,5h junamatkallemme. Lähikylissä olisi ollut lisää nähtävää ja patikkareittejä, mutta olimme Katoomban vierailulla saaneet sopivan pintaraapaisun Blue Mountainsin alueesta.
Takaisin Sydneyn vilinään
Yrittänyttä ei laiteta! Keskiviikkoaamuna yritimme jälleen uudelleen lauttamatkaa kohti Sydneyn keskustaa. Turhaan. Uudenvuodenaaton vuoksi lauttaliikennettä oli vähennetty.
Alkoi taas tuttu kävelymatka satamasta kohti juna-asemaa. Yritimme vierailla oopperatalolla, turhaan. Oopperatalon alue oli suljettu illan ilotusta vasten. Ihmisiä oli saapunut jo aamuyhdeksän aikaan varaamaan paikkoja Circular Quayhyn illan ilotulituksia varten. Emme halunneet käyttää 25% Sydney-ajastamme istumalla maassa piknikviltin päällä, joten teimme toisenlaisia suunnitelmia kuin monet muut Sydneyn oopperatalon lähistöllä olevat turistit. Alueelle pääsi vielä aamupäivän aikana hyvin, mutta jo iltapäivän puolella alueella oli kuulutuksia, että alue on täynnä.



Teimme varasuunnitelman ja nappasimme lautan kohti Manlya. Minun oli tarkoitus kävellä yksi Lonely Planetin kirjasta poimimani rantareitti, mutta infopisteeltä sainkin vaihtoehtoisen suunnitelman.



Myös suunnitelma infopisteen antamiin patikkareitteihin meni uusiksi, sillä näköalapaikka oli suljettu uudenvuoden valmistelujen vuoksi. Seurasin bussista muita ihmisiä ja päädyin vanhaan karanteenipaikkaan, Q Station Manlyyn. Paikka toimii nykyisin majoitus- ja tapahtuma-alueena, mutta aikanaan Q Stationilla pidettiin laivamatkustajia karanteenissa estääkseen tautien leviämisen Sydneyyn.



Käveltyäni alueen katuja ristiin rastiin palasin takaisin Manlyn keskustaan ja hain kaupasta evästä mitä söin Manly Beachilla katsellen pauhuavia aaltoja ja surffareita. Ei pöllömpi tapa viettää vuoden 2025 viimeistä päivää.






Uudenvuodenaaton vuoksi lauttaliikennettä oli vähennetty, joten nappasin lautan kohti keskustaa hyvissä ajoin ja minulla kävi tuuri. Ehtisin päivän viimeiseen lauttaan kohti Parramattaa. Viimeinkin pääsisin kokemaan lauttamatkustamisen Parramatta Riverillä.
Illalla söimme illallisen juna-aseman lähellä ja lähdimme kävelemään kohti Parramatta Parkin klo 21 ilotulituksia. Äiskä ja T olivat päivällä onnistuneet hakemaan meille ilmaiset rannekkeet millä pääsisimme tapahtuma-alueelle. Vettä alkoi satamaan ilotulituksen aikana, mutta nautimme pienestä ilotulituksesta. Keskustan ihmismäärästä ja liikennekaaoksesta emme halunneet lähteä hakemaan kokemuksia, joten illan Sydneyn pääilotulituksen katsoimme mukavasti omasta huoneistostamme sisätiloista.



Torstaina uudenvuodenpäivänä olisi viimeinen päivämme Sydneyssä. Matkustin junalla ja bussilla Bondi Beachille. Halusin kävellä legendaarisen kuuden kilometrin mittaisin rantakävelyn Bondi Beachilta Coogee Beachille. Sää suosi minua, sillä lämpötila oli laskenut vähän päälle 20 asteeseen ja viileä merituuli vilvoitti kävelyäni. Tätä kävelyä en tekisi 35 asteen helteessä.



Kävelyreitti oli yksi reissun ikimuistoisimmista asioista joille kuvat eivät vedä vertoja ja sitä tunnelmaa mitä koin. Näin Bondi Icebergsin altaan, pysähdyin miettimään Bondi Beachin taannoisia kamalia välikohtauksia, pulahdin reitin matkan varrella Bronte Beachin merivesialtaassa. Aallot olivat korkeat suuren tuulen vuoksi, lisäksi moni ranta oli suljettu.






Yöllä uimaan lähteneitä uimareita etsittiin vesijettien avustuksella. Meri on arvaamaton. Lopulta olin Coogee Beachilla. Coogee Pavilion oli täynnä ihmisiä joten päädyin lounastamaan paikalliseen fish&chips-ravintolaan.



Ehtisin vielä ennen museon sulkeutumista menemään katsomaan Ron Mueckin veistosnäyttelyn Naala Badu-museoon. Pääsin paluumatkalla vielä käymään Botanical Gardensin ja piipahdin nopeasti Oopperatalolla.



Päivä oli onnistunut. Jos Sydneyssä oli olisi ollut vielä enemmän aikaa niin olisin tutkinut nousevaa Burwoodin aluetta, olisin kiertänyt Sydneyn lukuisia merenrantareittejä ja saattanut ottaa junaretken Newcastleen. Vuodenvaihteen ihmismassat eivät ehkä antaneet parasta kuvaa kaupungista, mutta olin iloinen kun olin saanut tutustua kaupunkiin. Onhan se ikonista nähdä Sydneyn oopperatalo livenä!
Säät suosivat meitä. Heti lähtömme jälkeen Sydneyyn tuli lämpöaalto 40 asteen lämpötilojen kera. Kuumissa lämpötiloissa ei nähtävyyksiä olisi tutkinut ollenkaan samaan tahtiin kuin mitä nyt se oli meille mahdollista.
Perjantaina puolenpäivän aikaan lentäisimme kohti Brisbanea. Muutama muukin oli perjantaina lähdössä pois Sydneysta. Kotimaan terminaalissa olikin pitkä jono. Vajaan tunnin jonotuksen jälkeen olimme nauttimassa Sydneyn lentokentällä toista aamiaistamme. Kiitos Sydney, oli ihana tutustua!