Marrakech – pieniä kujia, itämaista estetiikkaa, ohikiitäviä mopoja ja sinnikkäitä miehiä

 

Norwegianin reilun viiden tunnin mittainen lento maksullisine virvoitusjuomineen on juuri takanapäin ja olemme saapuneet Marrakechin uudelle hienolle lentokentälle. Lento on sujunut hyvin ja olemme saaneet nauttia ruhtinaallisista tiloista lennolla, sillä meillä oli ystäväni J:n kanssa oma kolmen penkin rivistö koko lennon ajan käytössämme.

Marokko on pitkään ollut listallani, mutta en ole tänne uskaltanut tulla yksin. Nyt sain ystäväni J:n matkaseurakseni ja olemme molemmat ensi kertaa Marokossa ja Afrikan mantereella. Marokon loma voi alkaa!

Olen tilannut ensimmäisen majapaikkamme Riad Anjarin (http://www.riadanjar.com) kautta meille lentokenttäkuljetuksen 24 euron hintaan, mutta emme huomaa riadimme nimeä mistään lukuisten majapaikkakylttien joukosta. Tartun puhelimeen ja soitan majapaikkaamme odotettuamme reilun puolen tunnin ajan ulkona kuskiamme. Saamme opasteet minne kuski on tulossa meitä noutamaan. Hetken päästä huomaammekin Riad Anjar-nimisen kyltin ja kävelemme kuskin perässä kohti tilavaa autoa.

Lentokenttä sijaitsee noin reilun viiden kilometrin päässä Marrakechin Medinan muurien ulkopuolella. Medinan kujat ovat sen verran sokkeloisia, että päätimme maksaa lentokenttäkuljetuksesta hieman ylimääräistä, jotta pääsemme suoraan majapaikkaamme ongelmitta. Taksi Medinan muurien äärelle maksaisi noin 70 dirhamia (7 euroa), mutta olisimme oman onnemme nojassa yrittäessämme etsiä riadiamme sokkeloisilla kujilla pimeän laskeuduttua. Tiennäyttäjiäkin varmasti löytyisi, mutta heidän ohjeisiinsa ei kuulemma kannata luottaa ja sen tulemme myöhemmin reissumme aikana itsekin huomaamaan.

Kuski pysäyttää auton risteykseen ja pyytää meitä nousemaan ulos. Reppumme siirretään pieneen kärryyn ja jatkamme matkaamme toisen vanhemman miehen matkassa, joka lähtee viemään kärryjä määrätietoisesti kohti ensimmäistä majapaikkaamme kysyen meiltä pieniä kysymyksiä ranskaksi. Pieneltä kujalta pääsemme lopulta sisään majapaikkaamme, jonka alakerrassa on pieni ihana uima-allas ja sisäpiha on sisustettu viimeisen päälle. Ulkoa päin ei olisi todellakaan voinut uskoa millainen majapaikka rähjäisen kujan päässä on! Sisäinen esteetikköni kehrää erittäin kovalla äänellä! En tiedä pulahtaako riadin keskiaulan pieneen uima-altaaseen ikinä kukaan, mutta näyttääpä uima-allas kivalta!

Oma huoneemme sijaitsee riadin kolmannessa kerroksessa. Saamme hyvän opastuksen seudun ravintoloihin ja nähtävyyksiin. Olen jo etukäteen saanut majapaikasta sähköpostilla hyviä vinkkejä vastaan. Tämän riadin italialainen emäntä todellakin osaa hommansa! Illallistamme riadissa marokkolaisen menun parissa syöden parasta lihaa pitkään aikaan. Lammastaginemme oli niin mureaa, nam!

Tässä riadissa kelpaa viettää reissumme ensimmäiset kolme yötä! Riadin sijainti on yllättävän keskeinen, pääaukiolle Jamaa El Fnalle kävelee viidessä minuutissa. Iloksemme huomaamme, että majapaikkaan on juuri avautunut oma spa-hoitolakin, kuinka kätevää! Riadin hintataso on hieman keskitasoa tyyriimpää. Otamme yhdelle päivälle riadin oman hammam-paketin 60 euron hintaan sisältäen hammam-pesun, kuorinnan ja tunnin hieronnan. Kävelemme suoraan huoneestamme kylpytakeissa hammam-hoitoon, ihanaa!

 

Ihana, kamala Marrakechin Medina

Päätämme ensimmäisen illallisen jälkeen lähteä vielä käymään pienellä iltalenkillä, mutta kujien hiljaisuus ja yli-innokkaat reitinnäyttäjät nostavat hieman käsikarvojamme pystyyn. Pääaukiolle on riadilta matkaa noin viiden minuutin kävelymatka ja emme meinaa selvitä ehjin nahoin markkina-alueen ruokakujan varrelta missä INNOKKAAT sisäänheittäjät yrittävät saada meitä kaikin mahdollisin tavoin omiin kojuihinsa syömään. Kameraa en edes tahdo uskaltaa nostaa esille repustani, jota huomaan skeptisesti puristavani kainalossani.

Saimme riadistamme hyviä ravintolavinkkejä ja onnistumme omien hakujen myötä löytämään myös muutaman hyvän ravintolan. Koko viikko oli yhtä makujen huumaa ruokailujen suhteen. Pienen kolmen ruokalajin menun sai halvimmillaan noin kuudella eurolla, eniten rahaa kokonaiseen menuun taisimme käyttää joissakin paikoissa noin 30 euron verran yhtä henkilöä kohden.

Ensimmäinen kokonainen Marrakech-päivämme kului Medinan kapeilla kujilla ihaillen paikallista arkkitehtuuria. Lonely Planet -kirjani kävelykierros päättyy valokuvamuseoon, jossa päätämme vierailla. Etsiessämme museota meille sanotaan museon olevan kiinni sunnuntaisin. Onneksi emme usko tätä ”avuliasta” miestä, sillä museo on normaalisti auki. Opastajan kaveri olisi mielellään lähtenyt näyttämään meille nahanvärjäysaluetta. Kieltäydymme tarjouksesta ja ihailemme valokuvamuseon terassilta Marrakechin kattoja. Tänne olisi kannattanut tulla vasta auringonlaskun aikaan. Kauniit Atlas-vuoret siintävät kaupungin siluetin taustalla.

Museokäyntimme jälkeen suuntaamme kohti nahanvärjäysaluetta, joka on suhteellisen lähellä valokuvamuseota. Alue on hieman rähjäisempää ja täynnä turisteja houkuttelevia miehiä, jotka maksusta näyttäisivät pääsyn rakennusten katoille katsomaan nahkavärjäysaltaita. Missä kaikki naiset ovat? Kotonaan? Kävelemme kadun päästä päähän enkä uskalla tarttua kenenkään ”tarjoukseen” päästäkseni ottamaan kuvan nahanvärjäyksestä. Ahdistaa.

 

I <3 Jardin Majorelle

Maanantaina suuntaamme heti aamusta kohti Marrakechin uutta kaupunginosaa ja Jardin Majorellea, Yves Saint Laurentin ja hänen kumppaninsa vanhaa taloa. Jardin Majorelle on kieltämättä yksi Marrakechin päänähtävyyksistä ja lippujonot ovat sen mukaiset. Olemme jonottamassa pääsylippuja jo ennen kello yhtätoista joten selviämme suhteellisen pienellä jonottamisella, mutta iltapäivää kohden jonot kasvavat.

Jos et ehdi paikan päälle aamupäivällä niin kannattaa puutarhan lippu ostaa viereisestä YSL-museosta ja aloittaa kierros museovierailulla. Yhdistelmälipulla pääsee tutustumaan niin YSL-museoon, itse puutarhaaan Jardin Majorelleen ja puutarhan sisällä sijaitsevaan berbeerimuseoon. Yhdistelmälipun hinta on noin 18 euroa, mutta ainakin itse tykkäsin niin puutarhasta kuin YSL-museosta niin paljon, että vierailu oli jokaisen dirhamin arvoinen! YSL-museossa oli mahtava YSL-muodin osio missä oli esillä eri vuosikymmenien muotiluomuksia. Museon näyttelytilassa ei valitettavasti saanut ottaa valokuvia.

Jardin Majorelleen kävelee Medinan kujilta noin puolen tunnin ajan. Toki paikan päälle pääsee myös kaupungin päänähtävyyksien kautta kiertävän hevosajelun kyydillä tai taksilla. Parin tunnin mittaisen hevosajelun saa noin reilulla kahdellakymmenellä eurolla. Lonely Planetin mukaan hevosajeluhevosten hoito-olosuhteita valvotaan, mutta osa hevosista näyttää huonokuntoisilta ja hevosten kavioiden kopinan kuulee pitkälle ympäri kaupunkia.

Jardin Majorelle vei sydämeni, sen värit ja puutarhan ihanuus pysyy mielessäni pitkään!

 

Takaisin Marrakechiin

Lomaviikkomme puolessa välissä teimme kahden yön mittaisen reissun Atlantin rannikolle. Essaouirasta tulossa erillinen postaus :)

Palasimme lomaviikon torstaina takaisin Marrakechiin Atlantin rannikolta. Olimme alkuviikosta jo käyneet tarkistamassa riadimme sijainnin, jotta osasimme suunnistaa majapaikkaamme mahdollisimman sujuvasti. Viimeisin majapaikkamme Riad Zebrakaro (http://riad-zebrakaro.hotels-marrakesh.com/en/) oli reissumme majoituksista modernein. Sijainti ei ollut ihan niin keskeinen kuin ensimmäisessä majapaikassamme, mutta muutamat lisäaskeleet eivät meitä ollenkaan haitanneet iltaisin ravintoiloihin suunnistaessa. Huoneessamme oli mukavat sängyt, iso kylpyhuone sadesuihkuineen. Hintakin oli ensimmäistä Marrakechin majoitustamme huokeampi.

Osasimme suunnistaa jo Marrakechin Medinan kujilla ihan ammattilaisina joten viimeisten päivien navigointi oli helppoa.

Viimeisten lomapäivien nähtävyydet

Vierailimme perjantaina sattumalta mahtavassa 1500 -luvulla rakennetussa El Badi -palatsissa. Lonely Planet -kirjani mukaan sisäänpääsymaksu olisi 10 dirhamia, mutta paikan päälle päästyämme maksu olikin noussut 70 dirhamiin eli 7 euroon. Käteistilanteemme alkoi olemaan toiseksi viimeisenä päivänä rajallinen, mutta päätimmme sijoittaa tähän nähtävyyteen ja se kannatti!

Viimeisenä reissupäivänämme lauantaina suuntasimme Saadi tombseille. Sen nähtävyyden ja 70 dirhamia olisimme voineet jättää välistä.Jos pohdit tätä nähtävyyttä, jätä se väliin. Kunnostettujen huoneiden ihailu ja jonotus ei ole sisäänpääsymaksun arvoista eli jos näistä kahdesta on valittava niin suuntaa sandaalin kärkesi ehdottomasti El Badi -palatsiin!

 

Tarkoituksenamme oli viimeisenä päivänämme käydä tutustumassa yhteen Afrikan parhaimpiin hotelleihin kuuluvassa Mamounia-hotellissa (https://www.mamounia.com/en/). Kävimme hotellin portilla edellisenä päivänä, mutta vierailuaika oli kuulemma päättynyt siltä päivältä ja kertoivat vierailuajan olevan klo 11-16.

Seuraavana aamuna olimme kello 11:n jälkeen hotellin portilla. Portieeri katsoo paljaita varpaitani kultaisissa, hieman pölyn peittämissä birkenstockeissani ja toteaa minulle pokerinaamalla ettei vierailut ole mahdollisia viikonloppuna. ”Maybe tomorrow?” Kerron meidän lähtevän kotiin vielä samana päivänä. Ystäväni J toteaa, että eikö heillä myös sunnuntai (eli huominen) lasketa viikonlopuksi. Olisimme halunneet käydä katsastamassa hotellin hienon puutarhan ja nauttimassa luultavasti kalliin teekupposen hotellin kahvilassa. Tämä jäi meiltä vain haaveeksi, sillä emme pelkästään tätä hotellivierailua varten tajunneet pakata käsimatkatavaroihimme myös hieman parempaa seppälää. Eikä siinä olisi ollut mitään järkeä. Jos aiot päästä sisään vierailulle tähän hotelliin niin ota matkaan mukaan kallis merkkilaukku jos sellaisen omistat!

Hotelliin on mahdollista ostaa päiväpaketti uima-altaalle 1600 dirhamin (eli noin 160 euron) hintaan. Tällä määrällä rahaa saa käyttöoikeuden uima-altaaseen, jonkin spa-hoidon ja lounaan. Siinä kertyy siltikin pikkupulahdukselle uima-altaaseen ihan kiitettävästi hintaa. Mamounia pitäköön siis suljetut porttinsa, me käytämme euromme johonkin täysin muuhun kuin tähän hotelliin, jossa halvin huone maksaa päälle 500 euroa yöltä. 

Mamounian vieressä, porttien tiukassa suojassa, sijaitsee vieläkin hohdokkaampi Mansour-niminen hotelli, jossa hotelliyön hinta saattaa maksaa saman verran kuin mitä asunto lentokentän lähistöllä maksaa, noin 23 000  euroa. Tämä(kin) hotelli on reissubudjettimme ulottumattomuuksissa, sillä keksisin tuollaiselle summalle rahaa hieman parempaakin käyttöä jos sellaiset rahat takataskussani olisi.

Lauantaina iltapäivällä oli jälleen aika siirtyä takaisin lentokentälle ja kohti kotia. Otimme Medinan laitamalta taksin lentokentälle 70 dirhamin hintaan. Olimme selvittäneet hinnan etukäteen majapaikastamme ja varautuneet maksuun tasarahalla. Hinta kannattaa neuvotella etukäteen. Kuski olisi meiltä velkonut aluksi 100 dirhamia, mutta koska tiesimme oikean hinnan olevan 70 dirhamia ei väittelyyn kulunut ollenkaan aikaa. 

Lentokentälle kannattaa tulla ajoissa, sillä Norwegianilla ei Marrakech-Helsinki -reitillä ole web check in -mahdollisuutta ja lentokentällä on monta eri pistettä läpikäytävänä ennen kuin oman lähtöpostin saa näköpiiriinsä. Lentokentällä oli suomalaisittain kohtuuhintaisia kahvilatuotteita joihin käytimme viimeiset paikalliset dirhamit. Lentokenttäostoksissa kannattaa huomioida se, että viimeisiä dirhameitaan ei saa käytettyä taxfree-myymälässä, sillä ainoastaan lentokentän kahviloissa ja kioskeissa otetaan dirhameita vastaan. Taxfreessa valuuttana toimii dollari ja euro.

 

 

Mitä viikossa ehtii näkemään?

Olimme viikossa nähneet paljon, mutta ehtineet myös lepäämään ja lomailemaan kunnolla. Appelsiinipuiden tuoksu on seuraavalla viikolla varmasti todella huumaava Marrakechissä. Paikalliset sitruspuut ovat paljon kookkaampia kuin oma Ikeasta ostamani sitruspuu ;)

Vierailumme Marokkoon oli helmikuun alussa. Päivisin kaupungilla pärjäsi t-paidalla, mutta iltaisin pelkkä neuletakki ja huivi tuntuivat ajoittain turhan kevyeltä vaatetukselta. Helmikuiseen Marokkoon kannattaakin pakata mukaan kerrospukeutumiseen soveltuvia vaatteita. Itse pärjäsin koko viikon yhdellä samalla neuletakilla, mutta näin jälkikäteen ajateltuna toinenkin pitkähihainen vaate olisi ollut kätevä. Öisin lämpötila laski alle kymmenen asteen, mutta päivällä saattoi olla reippaasti päälle kaksikymmentä astetta. Marrakechin majoituksissa tosin lämpötila pysyi öisinkin mukavan lämpimissä lukemissa.

Vaatetuksessa kannattaa kunnioittaa paikallista kulttuuria ja peittää polvet ja hartiat. Paikalliset naiset ovat hunnutettuja ja turisteihin kohdistuu ilman kevyitä kesähepeniäkin tarpeeksi huomiota. Ristiriitaisimman fiiliksen antoi reissumme loppupuolella illalla vastaan tullut paikallinen nainen, joka oli hunnutettu silmiä lukuunottamatta ja hänen harteillaan lepäsi Absolut vodka -tekstillä varustettu kestokassi.

Medinan kujilla suunnistamista auttoi maps-me-sovelluksen offlinekartat, mutta kännykkää ei uskaltanut kovin usein esille kaivaa reitin etsimiseen, sillä ”avuliaita” reitinnäyttäjiä olisi heti kahden sekunnin kuluttua meidän kimpussa. Sama juttu kartan kanssa eli kävele vaan ja paina ravintolassa mahdollinen reittisi jo valmiiksi päähäsi.

Englanninkieltä puhutaan ravintoloissa jonkin verran, mutta pääasiallisesti ranskan kielen taidolla pärjää Marokossa paremmin. Olimme onneksi molemmat opiskelleet ranskaa aiemmin koulussa, joten pääsimme viikon mittaiselle ranskan intensiivikurssille tahtomattomme. 

SYÖ

• Nomad (https://nomadmarrakech.com) Ihana kattoterassi! Trendikäs paikka, kannattaa varata pöytä. Hintataso hieman kalliimpi. Kortilla maksaminen onnistuu.
• Terrasse des épices (https://terrassedesepices.com) Hienot puitteet tällä ravintolalla, ruoka oli pettymys. Hehkutus ehkä hieman yliarvostettua. Pöytävaraus melkein pakollinen jos aiot päästä syömään. Suosittelemme kuitenkin ottamaan pelkät drinkit auringonlaskun aikaan. Varaudu pienimuotoiseen turvatrkastukseen ravintolan alaovella. Plussaa ihanan tunnelmallisesta portaikosta! Kortilla maksaminen onnistuu. 
• Kui Zin. Näyttää rähjäisemmältä turistiravinrolalta, mutta kiikkerien portaiden päästä löytyy kiva kattoterassi ja jumalainen sitruunakana-annos! Kortilla maksaminen onnistuu.
• Souk Cafe. Tässäkin paikassa on kiva kattoterassi kapeiden portaiden päässä. Hintataso suhteellisen kohtuullinen. Kortilla maksaminen ei onnistu.
• Le Jardin (https://lejardinmarrakech.com)Ihana rauhaisa ja vehreä sisäpiha monitasoisine terasseineen. Hintataso kalliimman puoleinen. Tatjoilijat eivät olleet kovin kielitaitoisia. Älä kuolaa suklaafondantin perään! Kortilla maksaminen onnistuu. 
• Loft (https://www.restaurant-loft.com/en/) Kiva ja tunnelmallinen ranskalaistyyppinen ravintola uudessa kaupungissa. Hintalaatusuhde hyvä lounasmenussa! Kortilla maksaminen onnistuu.
• Ihanaa minttuteetä tarjoillaan usein jopa ilmaiseksi ja ihania taginepatoja on todellakin jo ikävä! Marokkolainen aamiainen koostuu paikallisesta vaaleasta seesamileivästä, usein lasi itsepuristettua appelsiinimehua, voita ja hilloa, jokin makea leivonnainnen saattaa settiin myös kuulua.

SHOPPAA

• Atika. Kiva pieni kenkäkauppa kauppakeskus Carre Edenin vieressä, jossa voit päästää loafer-innostuksen valloilleen! 
• Kauppakeskus Carre Eden (https://www.carreedenshoppingcenter.com) Länsimaalaistyyppinen pieni kauppakeskus, jonka alakerrassa on kohtuullisen kokoinen Carrefour jos matkatavarasi kaipaavat esim. puuttuvia kosmetiikkatuotteita niin tämä on se kauppa, joka kannattaa etsiä. Kaupungin ulkolaidalla on myös isompi Carrefour-kauppa. 
• Max & Jan (https://maxandjan.com) Ihana kauppa ja kattoterassi lähes länsimaalaisilla hinnoilla.
• Medinan kojut. Kojujen sisustustavarat, nahkatuotteet ja muu tuliaistavara saa jokaisen unelmoimaan omasta marokkolaistyyppisestä sisustuksesta. Ihania marokkolaisia mattoja ja muita sisustustavaroita on myynnissä loppumattomilla kauppakujilla. Jos matkalaukkuusi mahtuu tuliaisia niin muistathan tinkiä reippaasti! Varaa tasaraha ostoksia varten.

Reissun kuluja:

• Lennot: 185 euroa per henkilö (ostimme lennot noin 5 kuukautta ennen reissua)
• Majoitus: Riad Anjar (3 yötä) 170 euroa per henkilö, Essaouiran majoitus (2 yötä) 43,13 euroa per henkilö , Riad Zebrakaro (2 yötä) 52.25 euroa per henkilö.
• Kokonaisuudessaan lennot, majoitus, lentokenttäkuljetukset Suomessa ja Marokossa ja bussiliput Essaouiraan noin 492,78 euroa.

Marrakech ja Marokko olisi taivas omassa esteettisyydessään ja hintatasossaan jos myyjät ja miehet eivät olisi niin päällekäyviä eikä Medinan kapeilla kujilla koko ajan tarvitsisi varoa mahdollista laukun varastamista tai ohikiitäviä mopoja ja pyöriä. Reissun pisteet jäävät kuitenkin ehdottomasti plussan puolelle. Kortilla maksamisen mahdollisuudet ovat monissa paikoissa heikot ja korttimaksamisesta saatetaan veloittaa lisäprosentteja. Euroillakin maksaminen onnistuu joissakin paikoissa. Suosittelemme ottamaan pienen määrän euroja käteisenä mukaan helpottamaan reissun viimeisiä ostoksia jos käteistä ei ole osannut nostaa automaateista sopivaa summaa.

Marrakech ei välttämättä ole liikuntarajoitteisen tai pienten lasten lomakohde. Monet ravintolat sijaitsevat ihanilla kattoterasseilla jonne ei hissillä pääse eivätkä Medinan kujat ole kaikista helppokulkuisimpia kun omia askeliaan on melkein koko ajan pakko varoa maassa olevien kolojen ja epätasaisuuksien vuoksi.

Marokon reissun jälkeen syntyy pakottava sisäinen tarve sisustaa oma asunto marokkolaisella ihanlla matolla ja itämaisella mystiikalla.