Dubrovnikista historialliseen Mostariin

 

Autonvuokraus, jaiks!

Olin jännittänyt tätä aamua jo pitkään. Tänä aamuna kello kahdeksan lähtisin vuokra-autolla Dubrovnikista kohti Bosnia-Hertsegovinaa. Välimatka ei olisi ollut kovin pitkä autovuokraamolle majatalostani, mutta Dubrovnikin korkeuserojen vuoksi päätin jälleen tilata Uberin alleni.

Kesäaikaan Kroatiassa vuokra-autot ovat suosittuja tuotteita. Olin varmistanut itselleni pyörät alle varaamalla auton jo keväällä. Sain uudehkon Opel Corsan alleni. Olin etukäteen varmistanut Sixt-vuokraamolta, että saan viedä vuokra-auton Kroatian rajojen ulkopuolelle. Asia hoitui helposti ja sain vuokrauspapereiden yhteyteen oman Green cardin autolleni. Lisämaksua ulkomaille menemisestä tuli noin seitsemän euroa per päivä.

Sixtin omalla appsilla olisin jo etukäteen voinut valita autoni, mutta en jaksanut perehtyä appsiin sen suuremmin. Sain onnekkaasti kuitenkin automaattivaihteistolla varustetun pienen Corsan. Automaattivaihteista oli reissun mittaan monesti hyötyä tälläiselle sunnuntaikuskille. Monet risteykset sijaitsivat jyrkissä mäissä, rajaylityspaikoilla joutui valumaan hitaasti, mutta varmasti kohti uutta maata.

Sixtin kautta olin ulkomailla aiemminkin vuokrannut autoja, mutta tämä olisi ensimmäinen kerta kun ajelisin vuokra-autolla ypöyksin, jaiks.

Sixtin pojat toivat autoni vuokraamon eteen. Auto oli mukavan viileä. Tutkin enemmän tai vähemmän ammattimaisesti auton mahdolliset naarmut ja istahdin autoon etsimään tupakansytytintä, jotta voisin ladata navigaattoriani. Pistoke olikin eräänlaisen kannen alla. Vuokraamon poika tuli minulle laturin paikan ystävällisesti näyttämään kun ihmetteli miksi en autolla lähde vaan ajamaan.

Otin autooni lisävarusteeksi vielä navigaattorin, sillä Bosnia-Hertsegovinassa en voisi kustannussyistä pitää kännykän mobiilidataa päällä. Tästä asiasta vuokraamon virkailijakin minua valisti. Olin ladannut etukäteen offline-karttoja maps.me-sovelluksen kautta, mutta en luottanut niihin tarpeeksi. Loppujen lopuksi 18 euron hintainen navigaattori auttoi minut hyvin ulos Dubrovnikista, jossa on lukuisia yksisuuntaisia katuja. Navigaattori vei minut monesti myös liian pienille teille laatiessaan kaikista lyhyintä reittiään, omat hyvät ja huonot puolet tässä vanhassa navigaattorissa siis oli.

Olisin reissuni pystynyt bussisiirtymisilläkin hoitamaan, mutta tällä kertaa kireän aikataulun vuoksi halusin lisää liikkumavaraa suunnitelmiini joten vuokra-auto olisi siihen paras mahdollinen kulkuväline. Kolmen päivän autovuokra kaikkine härpäkkeineen ja tankkauspalveluineen maksoi noin 250 euroa. Ei siis täysin ilmaista lystiä, mutta pääsin liikkumaan täysin omien mieltymysteni mukaan ja silmissäni siinsi jo tämä Kravicen putouksien näkymä.

Pocitelj ja Kravicen vesiputoukset

Ensimmäinen etappini tämän päivän ajoreitillä olisi Pocitelj-niminen pikkukylä lähellä Kravicen vesiputouksia.

Rajaylitykset menivät suhteellisen hyvin. Ensimmäinen rajanylitys koitti Neumin niemimaalle tullessa. Siinä rajavirkailijat vaan moikkasivat minulle ja viittoivat eteenpäin. Toisessa rajanylityspaikassa palatessani Neumin niemimaalta Kroatian puolelle minulta kysyttiin passi. Olin kytkenyt mobiilidatan pois päältä Neumin niemimaan kilometrien ajaksi. Kroatian puolelle palattuani tarkistin navigaattorini säätöjä ja suuntasin kohti Metkovicin rajakaupunkia. Jälleen kerran edessäni olisi kaksiosainen rajanylitys. Ensimmäisellä pisteellä katsottiin auton paperit ja passini. Ylitys sujui mutkattomasti, mutta reilun kilometrin päässä oli toinen rajapiste, jonne jouduin jonottamaan hieman yli puoli tuntia.

Bosnia-Hertsegovinan puolella teiden kunto yllätti minut. Tiet olivat suhteellisen tyhjiä ja matkani eteni sujuvasti kohti turkkilaisesta arkkitehtuuistaan tunnettua Pociteljin kylää, jota monet kehuivat eri keskustelupalstoilla. 

Pociteljin kylä oli pienen mutkan päässä matkallani Kravicen vesiputouksille, joten poikkesin kylässä. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut jättää tämän kylävierailun tekemättä, sillä paikka ei nyt niin kovasti minua sykähdyttänyt, mutta tulipa käytyä.

 

Pociteljista ajoi noin reilun puolentunnin ajan Kravicen vesiputouksille. En ollut nostanut paikallista rahaa automaatista yhden päivän ajaksi, mutta ilokseni pystyin maksamaan euron hintaisen pysäköinnin ja neljän euron hintaisen sisäänpääsymaksun puhtailla euroilla. Jes!

Saavuin vesiputouksille noin kello 13:n jälkeen. Putouksilla oli porukkaa, mutta mukaan vielä mahtui. Olisin halunnut pidempäänkin lillua viileässä vedessä, mutta yksin reissussa olevana en uskaltanut jättää kuivalla maalla sijaitsevaa reppuani kovin kauaksi aikaa silmieni ulottumattomiin, sillä koko omaisuuteni oli tuossa repussa.

Poistullessa minua vastaan tuli todella paljon turisteja ja kiitinkin onneani, että taisin vierailla putouksilla juuri sopivaan aikaan. 

 

Mostar

Autoni oli ehtinyt vierailuni aikana kuumenemaan täysin, mutta onneksi ilmastointi toimi ja jatkoin matkaani kohti Mostarissa sijaitsevaa majoitustani. Olin varannut huoneen Villa Lipa -nimisestä majatalosta 35 euron yöhintaan.

Noin tunnin ajomatkan jälkeen saavuin idylliseen Mostarin kaupunkiin. Parkkeerasin auton kadun varteen ja lähdin etsimään huonettani. Majatalon isäntä sanoi, että auto kannattaa siirtää kadulta pois ja annoinkin hänelle auton avaimet ja hän lähti siirtämään Corsaa paikkaan josta minull ei ole vieläkään hajua.

Majataloni sijaitsi noin puolen kilometrin päässä Mostarin legendaariselta sillalta.

 

 

Lähdin kävelemään kaupungille ja kaupungin koko lopulta yllätti minut! Sodan jäljet eivät oikeastaan kaupungissa enää näkyneet. Löysin kivan ravintolan jossa ei valitettavasti korttimaksaminen onnistunut, mutta euroilla maksaminen onnistui. Dubrovnikin jälkeen Mostrin hintataso yllätti minut vaikka pääasiassa pörräsinkin turistipainotteisilla paikoilla.

 

Näkymä huoneestani vuorille päin.

Mostarin kotikatu.

 

Sodan jälkiä.

Loppuiltapäivä ja ilta riittivät hyvin Mostarin tutkimiseen. Seuraavana aamuna pyysin tuomaan autoni kello yhdeksäksi majatalon eteen, jotta pääsisin ajoissa aloittamaan mäkisen matkani kohti Kotoria. Jos aikaa olisi ollut enemmän olisin Mostarista kurvannut kohti Sarjevoa. Sarajevo jäänee toiselle reissulle.

Kiitos Mostar, olit ihana!