Ookkonä Oulusta?
Ihanaa olla lentokentällä pitkästä aikaa! Kävelen aavemaisen hiljaisella Helsinki-Vantaan lentokentällä. Voi että, miten olenkaan kaivannut tätä reissuun lähtemisen fiilistä! Edellinen lentoni oli maaliskuun alussa, juuri ennen kun kaikki tämä kökkö poikkeusaika alkoi.
Olen suuntaamassa kohti Oulua lomautuspäivieni ratoksi. Siemailen limuani lentokentän kahvilan toisessa kerroksessa ja katselen ihmisiä. On marraskuinen torstaipäivä,monen muun matkustajan kotimatka on selvästi alkamassa.
Pääsen vihdoin lentokoneeseen ja lentoemäntä tervehtii minua antaen pienen kirjekuoren käteeni. Vilkaisen kuoreen, desinfioiva pieni pyyhe ja käsidesinäyte.
Pian näen allani keskisen Uudenmaan pienet järvet ja metsät, nyt suunnataan kohti pilviä ja Oulua. Viidenkymmenen minuutin kuluttua lentokone laskeutuu pilvien läpi kohti lumista Oulunsaloa. Oulun lentokentälläkin on hiljaista. Laukkuni tulee matkatavarahihnalta ensimmäisten joukossa ja lähden metsästämään bussipysäkkiä. Se löytyy helposti ja ostan AB-lipun Waltti-sovelluksesta, jonka olen jo kotona ladannut puhelimeeni.
Meitä astuu kaksi henkilöä bussiin, joka lähtee lumisen tuulisessa maisemassa kohti Oulun keskustaa. Reilun puolen tunnin päästä olen Oulun keskustassa ja lähden vetämään perässäni pientä matkalaukkuani kohti Oulun Radisson Blu -hotellia. Kiroan laukkuvalintaani, sillä laukun pyörät eivät tässä maastossa ota pyöriäkseen. Olisin pärjännyt paremmin pelkällä repulla.
Huoneeni on mukavan tilava ja nätti. Hotelli on juuri uudistettu joten uutuuden viehätyksen huomaa huoneesta.Olen saapunut hyvään aikaan Ouluun, vielä edellisviikolla Oulussa ei kuulemma ollut tätä ohutta lumikerrosta.
Hotellilta on lyhyt kävelymatka ydinkeskustaan ja lähden jaloittelemaan.
Oulun nähtävyyskierros
Perjantaiaamuna lähden maittavan hotelliaamiaisen jälkeen museokierrokselle. Kierrän Ainolan puiston satumaisen kauniita polkuja. Eräällä pariskunnalla näkyy olevan vihkiseremonia puiston lumisten puiden alla.
Ensimmäisenä museokorttini ulkoilutuskohteena on Pohjois-Pohjanmaan museo. Lippua lunastaessani kysyn onko museossa kuinka vilkasta. Saatan kuulemma kahteen työmieheen museon kerroksissa törmätä.
Pohjois-Pohjanmaan museo on nopeasti kierretty ja suuntaan kohti Oulun taidemuseon antia. Taidemuseoon on muitakin ihmisiä eksynyt, mutta museossa on väljää ja taideteoksia pystyy ihailemaan kaikessa rauhassa oman maskin takaa.
Oulun taidemuseon vieressa on Tietomaa. Hieman Heureka-tyyppinen museo, jossa on näköalatorni. Katselen pilvistä Oulua hieman korkeammalta ja lähden kävelemään pakkassäässä kohti keskustaa.
Pikisaari ja Nallikari
Lauantaina on luvassa ulkoilupäivä Nallikarin suuntaan. Lähden kävelemään Pikisaaren rantaa kiertäviä polkuja pitkin kohti Nallikaria. Mietin tulenko toiste tänä talvena näkemään näin talvisen kauniita maisemia?
Oulu on pyöräilykaupunki ja kevyen liikenteen väyliä on Oulussa paljon ja ne ovat selvästi merkattuja. Lenkkeilen noin kolmen kilometrin matkan Pikisaaren halki kohti Nallikarin uimarantaa.
Meri ei ole vielä jäässä ja pääsen ihailemaan niin rannan hienoa hiekkaa, lunta, merivettä kuin jäätä. Kädestäni puuttuu enää kupponen höyryävää kaakaota!
Illallistin Radisson-hotellin omassa Bistro Mesussa ennen lentokentälle paluuta. Takanani oli reilu kaksi päivää lomaa Oulussa ja Oulu oli kyllä vienyt sydämeni. Tulen varmasti tänne vielä uudelleen! Oulun pisteitä lisäsi myös se, että Oulussa ei ollut lainkaan sähköskoottereita joiden yli joutuisi harppomaan kävelyteillä 😀 Lähde säkin Ouluun heti kun maailma on jälleen hieman normaalimpi <3
Ouluterveisin
Eerika
P.S. Note to self: Oulun lentokentälle ei kannata tulla kahta tuntia ennen lennon lähtöä tai joudut litkimään aika paljon pepsimaxia aikasi kuluksi.
