Kevättalven reissu Leville

”Huh, onpa nyt turvallinen olo!” toteaa S kun äitinsä hyppää auton rattiin Jyväskylässä pikaruokaravintolan parkkipaikalla oman ajovuoroni jälkeen. Sunnuntaikuski eli minä olin ollut ajovuorossa Lapin reissumme ensimmäisen, helpoimman pätkän eli Järvenpäästä Jyväskylään. Ajomatka sujui muuten hyvin, mutta Lusin suoralla painelin kohti itää enkä kääntynyt Jyväskylää kohde.Nyt perjantai-iltana tulisi vielä ehtiä Ouluun Sokos Hotel Arinan löylyihin ennen iltakymmentä kun hotellin saunaosasto sulkeutuisi. Yhdeksän jälkeen olimme viimein Oulun laajassa Kivisydänparkissa ja suuntasimme määrätietoisin askelin kohti hotellia. Tuttu paikka, olimmehan olleet täällä vuosi sitten viimeksi.

Tällä kertaa yöpyisimme kaikki viisi samassa isossa huoneessa, sisko ja siskon mies Superior King X-huoneen makuuhuoneessa ja minä lasten kanssa olohuoneen isolla vuodesohvalla. S tosin teki taktisen liikkeen eikä häntä näkynyt omassa varavuoteessaan vaan hän livahti vanhempiensa väliin makuuhuoneen jousille.Ehdin perjantai-iltana juuri ja juuri löylyihin Arina-hotellin kivaan saunaan. Nukkumattia ei tarvinnut kauaa odottaa pitkän ajomatkan jälkeen ja aamulla siskon suunnatessa kuntosalille me muut lenkkeilimme moikkaamaan toripolliisia ja vierailemaan viereisessä kauppakeskuksessa ostamassa loppuajomatkalle eväitä.

 

Hotelli oli täynnä cheerleadingturnauksen tyttöjä ja harmittelimme kun saimme vasta klo 10 ajan aamiaiselle. Loppujen lopuksi myöhäinen ajankohta ei harmittanut, sillä saimme syödä rauhassa aamiaisemme ennen kuin kääntäisimme auton nokan kohti Rovaniemeä ja Kittilää. Aamupalalla vielä bongasimme artisti Benjaminin ja loppupäivän päässäni soi Benjaminin Tommi-biisi. Ostimme auton täyteen ruokaa Kittilän S-marketista ja pian olimmekin jo vuokrahuoneistolla Levin Eturinteillä missä laskettelijat voisivat kävellä suoraan huoneistoltamme rinteisiin.

Ruuanlaitto ei ollut ensimmäisenä mielessämme ajomatkan jälkeen joten marssimme alkuillasta kohti Ämmilää, jonne muori oli antanut meille joululahjaksi lahjakortit. Poronkäristys maistui kaikille! Jälkiruuaksi V uskaltautui ottamaan kuusenkerkkäjäätelöä. Kanssamme ravintolassa oli paljon ulkomaisia turisteja. Kiva huomata Levin suosio myös ulkomaisten asiakkaiden keskuudessa.

Olin ladannut puhelimeeni jälleen revontulisovelluksen. Illalla jo nukkumaan mentyämme yhdeksän jälkeen seurasin revontulisovellusta kuumeisesti. Olin saanut vinkin, että Immeljärven jäältä saattaisi näkyä revontulet paremmin kuin Sirkan kylän valosaasteen keskeltä. Siskontytöt olivat valmiita lähtemään iltakävelylle ja lähdimmekin tarpomaan kohti Immeljärveä ja se kannatti! Saksalaisturistien keskellä ihmettelimme revontulien tanssimista.

 

Tällä Levin reissulla löysimme Levin talvikävelyreitit, sillä vanhempi tytöistä V oli satuttanut kätensä eikä kipsin kanssa käytäisi mäessä eikä kylpylässä. Tein V:n kanssa päivisin talvikävelyreittejä ja yhtenä päivänä kävin kylpylässä S:n kanssa kun Ylläksellä lomailevat ystävämme tulivat Leville päiväksi. Me lähdimme puolestamme myös yhdeksi päiväksi Ylläkselle missä en olekaan moneen vuoteen käynyt. Lenkkeilimme V:n kanssa Aurinkotuvalta Ylläsjärven ravintola Otsoon lounastamaan. Kävelyreitti oli kiva ja myös talvipyöräilijöiden suosiossa. Takaisin Aurinkotuvalle kävelimme pääteitä pitkin.

Sää meidän talvilomalla viikollamme 13 ei ollut niin mainio kuin mitä se edellisvuonna samaan aikaan oli. Lämpötila ei myöskään ollut liian kylmä, mutta aurinkoa olisimme useammin halunneet nähdä. Sää on harvoja juttuja mihin tällä reissulla emme pystyneet vaikuttamaan, mutta se ei laskenut lomamieltämme.

Yhtenä päivänä otimme Eturinteen portaat haltuumme  ja lenkkeilimme Salaiseen kahvilaan. Olin somessa nähnyt videoita paikasta ja siskon mies tammikuun Levin reissullaan kävi selvittämässä Salaisen kahvilan tarkemman sijainnin. Olimme onnekkaita, sillä Salainen kahvila sulki kautensa heti meidän Levin viikon päätteksi. Hieman syrjäinen sijainti takasi sen, että pystyimme syömään hinnakkaat lettumme niiden arvoisessa rauhassa ja maisemassa. Jälleen kerran olimme ainoat suomalaisasiakkaat paikan päällä.

Meillä oli revontulionnea useana iltana reissumme aikana. Yhtenä iltana revontulet pystyi näkemään jopa Eturinteiden valosaasteen keskellä. Levitunturin laella rvontulet olisivat olleet vielä mahtavammat, sen pystyi toteamaan ystävämme T perheensä kanssa.

Tällä reissulla en hiihtänyt niin paljon kuin edellisellä reissulla. Alkuvuoden hinkuyskä ja sopivien hiihtomonojen puute laski hiihtomotivaatiota, mutta Levi on niin monipuolinen reissukohde, että pystyin viettämään varsin rentouttavan ja aktiivisen loman siitä huolimatta. Kävimme siskon tyttöjen kanssa kaakaolla Coffee Housessa, metsästimme karkkeja K-kaupasta ja kävimme keilaamassakin. Aktiviteettien suhteen on hyvä varata aika etukäteen. V pääsi Levillä kampaajallekin ja onneksi olimme varanneet ajan etukäteen, sillä kampaaja hoki asiakkaille eioota jatkuvasti.

Levin uudessa Via Tribunalissa söimme yksi ilta hyvät pizzat, mutta pääasiallisesti söimme kämpillä vaikka Eturinteillä kaikki ravintolat ovat kävelymatkan etäisyydellä. Makkarakiintiö tuli viikon aikana vähäksi aikaa täyteen. Lastenmaan laavu sijaitsee lähellä Eturinteiden vilinää ja sinne pääsee helposti myös ei-laskettelevat kodan suojaan haluavat.

Kiitos Levi! Meillä oli hauskaa ja saimme kokea oikean talven tunnelmaa lomaviikkomme ajan.

kulttuuri matkat

Pitkä viikonloppu Berliinissä

Olen halunnut jo pidempään viedä siskon tyttöni jonnekin reissuun kanssani. Ajattelin, että sitten joskus kun on enemmän rahaa, mutta päätin kuitenkin tarttua mahdollisuuteen jo nyt, sillä kukaan meistä ei tässä enää nuorru ja yhteiset kokemukset ovat jopa sitä käytettyä rahaa tärkeämpiä välillä.

Tartuin härkää sarvista ja valitsimme yhden helmikuisen viikonlopun milloin veisin vanhemman siskon tyttöni ,10-vuotiaan V:n viikonloppureissulle Berliiniin. Nuorempi siskoksista 9-vuotias S jäi vielä pois reissusta, sillä kaupunkilomailu ei ainakaan vielä tässä vaiheessa kuulu hänen lempipuuhiinsa vaikka reissuviikonlopun aikana oma mielipide nähtävyyksien tutkailusta ja kaupungilla kävelemisesta olisikin ehkä muuttunut. Nuorempi pääsee sitten myöhemmin keväällä muorin kanssa reissuun Baltiaan. Yhteisten reissujen aika tädin kanssa olisi sitten myöhemmin kun kinastelua ei synny sisarusten kesken niin helposti 🙂

V saapui jo torstai-iltana luokseni yökylään, sillä perjantaiaamuna meitä odottaisi aikainen herätys. Lentomme lähtisi jo aamuseitsemältä joten lentokentällä pitäisi olla viiden aikaan. Heräsimme hieman ennen aamuneljää ja suuntasimme bussipysäkille. Nautimme aamiaisen rauhassa loungessa ja suuntasimme omille istumapaikoillemme lentokoneeseen.

V halusi saada ehdottomasti ikkunapaikan ja meillä kävi tuuri, sillä kone ei täyttynyt täyteen ja saimme kokonaisen oman kolmen istumapaikan rivin itsellemme.

”Onko siellä Berliinissä pitkiä taloja?” kysyy V lentokentällä. Kerron, että joitakin korkeita taloja on, mutta on myös paljon matalampia rakennuksia.

Laukkuamme odottaessa hankin itselleni Berliinin paikallisliikenteen BVG:n sovelluksesta ABC-alueen päivälipun millä pääsisimme keskustaan hotellillemme lentokentältä. Berliinissä lapset reissaavat aikuisen kanssa aikuisen päivälipulla ilmaiseksi joten V ei tarvinnut omaa erillistä lippua. Laskeskelin kertalippujen ja päivälipun hintaeroja ja päädyin päivälipun helppouteen. Pääsisimme saman päivän aikana tarvittaessa tekemään vielä muitakin matkoja.

Olimme ennen aamukymmentä perillä hotellillamme Premier Inn Alexanderplatzilla. Olimme jättämässä matkatavaroitamme hotellille talteen kun hotellivirkailija antoikin jo meille huoneemme avaimen ja pääsimme suoraan huoneeseemme. Ihanaa! Premier Inn valikoitui tällä kertaa majapaikka oli ainakin näennäisesti onnistunut markkinoimaan, että lapset majoittuvat ja saavat ilmaisen aamiaisen. Sijaintikin oli hyvä lähellä Alexanderplatzia missä oli hyvät ostosmahdollisuudet ja kulkuyhteydet niin lentokentälle kuin muualle ympäri Berliiniä.

Aamukymmenen jälkeen marssimme reippaasti hotellilta kohti Alexanderplatzia. Halusimme jotain välipalaa, sillä aamiaisesta oli jo kulunut monta tuntia. Lentokentän Rewe-kaupasta ostimme junaan croissantin ja V:lle voipretzelin, mutta nälkä oli jälleen. Ravintolat olivat vielä kiinni ja rupesin katumaan etten tarttunut hotellin aamiaiseen jo tänä aamuna, mutta löysimme Galeria Kaufhofin alakerrasta kivan kahvilan missä söimme sämpylät ja istuimme hetken ennen kuin lähdimme ostoksille Primarkiin. Kahvilan sämpylä oli V:n mukaan maailman paras. Saksassa kyllä osataan nämä suolaiset leipomotuotteet!

Paluumatkalla kohti hotellia poikkesimme vielä lempikauppaani DM:ään. Ostin heti suuren osan DM-listani tuotteista ja löysimme molemmat uudet suosikkimme DM:n juomahyllystä. V löysi hyviä lapsille suunnattuja makuvesiä ja minä nappasin hiilihapotetun omenakuplaveden, jota ostin aina lisää yhden euron halpaan hintaan kaupan ohi kävellessämme.

Myöhäisen lounaan nautimme Alexa-kauppakeskuksen Sirin Dönerissä. Kauppakeskuksessa alkoi olemaan perjantaina iltapäivällä sen verran paljon porukkaa ettemme kovin kauaa siellä viihtyneet. V ei halunnutkaan döneriä ja minä halusin joten päädyimme ottamaan yhden kanadönerin, sipulirenkaita ja ranskanperunoita.

Kävimme vielä ajelemassa raitiovaunulla ristiin rastiin ja tulimme takaisin hotellille hyvissä ajoin. Olimme väsyneitä aikaisesta herätyksestä ja siirryimme hotellin alakertaan tilaamaan ruokaa, mutta hotelliravintolan keittiössä ei ollutkaan illalla henkilökuntaa joten V:n himoitsema tomaattikeitto jäi syömättä. Olin onneksi varuiksi napannut meille nuudelikupit mukaan jotka valmistin hotellihuoneen vedenkeittimellä toivoen ettei kukaan olisi käyttänyt kyseistä vedenkeitintä ennen meitä pikkareidensa pesemiseen.

Aamulla heräsimme kahdeksan aikaan ja pääsimme hotellin aamiaiselle rauhalliseen aikaan. Olin positiivisesti yllättynyt hotelliaamiaisestamme, joka oli todella kattava. V löysi hyviä pretzeleitä ja minä nautin erityisesti aamiaisen hyvästä irtoteevalikoimasta.

Yhdeksän aikaan aamiaissali alkoi täyttymään ja me suuntasimme metrolla kohti historiallista Potsdamer Platzia. Vierailimme Mall of Berlinissä parissa kaupassa, kävimme jäätelökahvilassa pirtelöllä ja jäätelökaakaolla. Mall of Berlinin luisteluradalla yksi mies luistelee shortseissa. Kuumaverisiä nämä saksalaiset kun lämpötila ulkona on kuitenkin nollan pinnassa.

Potsdamer Platzin aukiolla näimme Berliinin muurin palasia. V ihmetteli muurin suhteellisen matalaa korkeutta ja kysyi miksei sitten vaan otettu toista reppuselkään ja sillä tavalla olisi päässyt muurin toiselle puolen. Sony Centerin kupolia V ei malttanut lähteä katsomaan vaan jatkoimme eteenpäin.

Kävelimme espanjalaisturistien vanassa kohti juutalaisten muistomerkkiä. Perillä betonipatsaiden äärellä V:n kasvot kirkastuivat. Hän ottaa kännykän esille ja räpsii kuvia, sillä muistaa yhden tubettajan tehneen täältä videota.

Kerron miksi muistomerkki on pystytetty ja kävelemme betonipatsaiden välissä väistellen muita turisteja. Suuressa tunnekuohussa yritän pidättää kyyneleitäni kun yritän kertoa mitä juutalaisille tapahtui Hitlerin käskystä.

Brandenburgin portti on myös entuudestaan tuttu V:lle tubettajan videosta. Yritän selittää, että koulussa varmasti tullaan kertomaan esimerkiksi Napoleonista ja Hitleristä niin osaat sitten ehkä muistella näitä nähtävyyksiä.

Politiikka oli myös saapunut Brandenburgin portin lähettyville ja marssimme tulevien vaalien propagandalauseiden ja muiden turistien ohi välipalalle Dunkin donutsiin ennen kuin jatkoimme bussilla matkaamme kohti läntisen Berliinin kauppakatuja. Matkan varrella näimme vilahduksen Bellevuen linnasta, joka toimii Saksan liittopresidentin edustusasuntona. Linnan pihalla oli lippu salossa eli liittopresidentti on kotona.

Zoologisher Gartenin juna-asemalta junailimme takaisin hotellillemme ennen kuin lähdimme nauttimaan kunnon illallisen Alexanderplatzin toisella puolella sijaitsevaan Block House-ravintolaan. Ravintolaketju oli tuttu edellisiltä Saksan reissuilta ja saimme ennen iltakuutta pöydän jonottamatta. Ah miten ihana oli syödä jotain vihreääkin välillä!

Netissä pöytävaraukset eivät olleet enää saman illan varauksiin mahdollisia. Söimme maittavan kolmen ruokalajin illallisen ja poistuessamme ravintolan ulkopuolella oli jo pitempi jono, onneksi nälkä yllätti meidät ajoissa tänään. Kävelimme takaisin hotellillemme ohi televisiotornin missä lauantai-illan meno oli kuin Soulin Hongdaessa. K-popin tahtiin tanssivia nuoria ja suuri määrä ihmisiä ihastelemassa heidän tanssimistaan. V:tä ei K-pop jaksanut kiinnostaa joten jatkoimme matkaamme kohti hotellia.

Yritimme katsella hotellihuoneen telkkaria, mutta en edes uusilla vastaanotosta saamillani pattereilla saanut telkkaria toimimaan. Vastaanotossa ehdotettiin huoneen vaihtoa, mutta en jaksanut viimeisen yön ajaksi muuttaa tavaroitamme huoneesta johon muuten olimme varsin tyytyväisiä. Katselimme sitten Yle Areenan sovelluksesta puhelimeni kautta illan UMK-finaalin. V ei jaksanut kiinnostua UK:n ääntenlaskusta vaan näpräsi omaa puhelintaan ja kun Erika Vikman juhli UMK:n voittoa oli V jo unessa. En ehtinyt edes hyvää yötä toivottaa. Päivä turistinina oli väsyttänyt kymmenvuotiaan täysin.

Yhdentoista tunnin yöunien jälkeen olimme taas aamukahdeksan jälkeen hotelliaamiaisella. Pakkasimme matkatavaramme ja jätimme ne hotellin matkatavarasäilytykseen ja hyppäsimme metrolla kohti Zoologischer Gartenia ja Berliinin eläintarhaa.

Olin jo etukäteen ostanut meille ennakkolipun eläintarhaan tälle sunnuntaille.Pienellä lisämaksulla päivälippuun sai liitettyä myös akvaariovierailun. Eläintarhan infosta saimme eläintarhan kartan ja vinkin käydä tsekkaaassa virtahevon pennut ja pandapennut.

Pienen virtahevon näimme, mutta pandan pennut bongasimme ainoastaan screeneiltä valokuvien välityksellä. Pentuja olisi esitelty myöhemmin iltapäivällä, mutta en edes yrittänyt tähdätä pandapentujen aikaan sillä nytkin pandojen luona oli todella paljon ihmisiä ja V joutui kiipeämään penkille nähdäkseen huuruisen lasin takana olevan aikuisen pandan.

Sää oli aurinkoinen, mutta kylmä ollessamme eläintarhavierailulla. Itse olisin ehkä kaivannut paksummat housut leggiensien tilalle, mutta siirryimme eri eläinten luota kohti seuraavia aina V:n ripeään malttamattomaan tyyliin. Kohokohtia olivat jäätä syövät norsut, aurinkoa ottavat takajaloillaan seisovat mangustit, todella nopeasti uivat pingviinit ja akvaarion maagiset meduusat.

Eläintarha on varmasti vielä kivempi kesällä kun sää on lämpimämpi ja eläintarhan penkeillä voi pitää evästaukoja. Me yritimme lounastaa ensin pingviinien luona, mutta yhden hengen kioskissa kesti liian pitkään saada ranskanperunat joten siirryimme jonottamaan eläintarhan viralliseen isompaan ravintolaan. Söimme aurinkoisessa säässä currywurstit ennen kuin jatkoimme tutkailemaan eläintarhan akvaariota.

”Mikä on Big Mac saksaksi?” kysyy V kun marssimme eläintarhavierailun jälkeen kohti kultaisia kaaria. Ehdotin V:lle paria ruokailuvaihtoehtoa joista McDonald’s houkutteli häntä eniten. Mäkkärivisiitin jälkeen otamme junan kohti hotelliamme missä kulutamme hieman aikaa ennen kuin suuntaamme kohti Brandenburgin lentokenttää nopeammalla lentokenttäyhteydellä.

Helmikuussa Berliinissäkin on kylmä, mutta talvella Berliinin hotellien hinnat ovat maltilliset ja erilaisia museovaihtoehtoja on vaikka millä mitalla. Tällä reissulla huomasin, että erilaisia interaktiivisia ja kuvaamiseen tarkoitettuja ”museoita” oli auennut kuin sieniä sateella.

V totesi moneen kertaan ettei haluaisi viikonlopun loppuvan, mutta toisaalta olisi kiva palata myös kotiin. Kymmenvuotias jaksoi kävellä reippaasti koko viikonlopun. Mitään vastoinkäymisiä ei viikonlopun varrrelle onneksi osunut ja reissusta jäi todella kivat muistot eikä matkavakuutusta tarvinnut hyödyntää.

Helsinki-Vantaalla V iloitsee vessassa: ”Onpa kiva olla Suomessa missä vessan ovet aukeaa oikeaan suuntaan!” Se on totta, Saksassa ovet usein aukeat sisäänpäin kun Suomessa melkein aina ulospäin.Enpäs ollut kiinnittänyt tähän itse huomiota.

Reissun budjettia:

  • Hotelli ja aamiainen kahdeksi yöksi 180,39 euroa
  • Lennot kahdelle: 318,28 euroa
  • Eläintarhalippu aikuinen + lapsi: 34 euroa
  • Julkisen liikenteen päiväliput kolmeksi päiväksi: 35,20 euroa
kulttuuri matkat