Pitkäperjantaiaamuna Helsinki-Vantaalla on paljon reissuun lähtijöitä. Turvatarkastusjono kakkosterminaalissa luikertelee melkein turvatarkastusalueen ulkopuolella, mutta jono soljuu sujuvasti.
Olin juuri saapunut 615:lla lentokentällä ja aikaa oli vielä puolisentoista tuntia boardingiin. Olin kuitenkin tyytyväinen etten ollut jättänyt kentälle menemistä viime tinkaan, sillä vessajonotkin luikertelivat pitkinä.
Parin tunnin lento Schipholin kentälle sujui nopeasti torkkuessa, sillä kiirastorstai-illan extempore-iltariennot olivat rokottaneet hieman yöunia. Pelkkien käsimatkatavaroiden ansiosta pääsin sutjakkaasti etsimään junayhteyttä Haagin kautta Rotterdamiin. Olin yllättynyt miten hyvin iPhonen karttasovellus osasi kertoa jopa junalaiturin miten pääsisin päivämatkakohteeksi valitsemaani Haagiin.
Onneksi satuin huomaamaan kuinka junalaiturille menijät leimasivat junalippunsa ja osasin täten itsekin leimata oman lippuni asianmukaisesti. Junalippuni hintaan tuli euron hintainen ”pantti” paperilipusta, sillä en hankkinut Hollannin omaa ”matkakorttia” jonne rahaa laittamalla olisin säästänyt euron kulun. En tulisi niin montaa junamatkaa Hollannissa tekemään, että olisin jaksanut selvittää matkakortin hankkimisen muut hyödyt, vaikkakin kuponkihaukkana kaikki mahdolliset säästöt itseäni kovasti kiehtoivatkin 😉
Junamatka Intercityjunassa 9,60 euron hintaan Haag HS -juna-asemalle ei kestänyt kuin reilu puoli tuntia ja ehdin siinä ajassa junassa hyvin syömään Albert Heijn –kaupasta hankkimani lounaseväät. Hollantilainen ystäväni M suosittelikin juuri tätä kauppaketjua edellisellä Hollannin reissullani, joten osasin metsästää kaupan lentokentän junalaiturien läheisyydestä.
Albert Heijn on hieman Marks & Spencer’s Foodin tapainen kauppa, jolla on runsaasti valmisruokia ja take away –tuotteita. Olen rakastunut erityisesti heidän minttuvadelmaveteensä, vesipulloon jossa on tuoreita mintun lehtiä ja vadelmia. Jumalaisen maun lisäksi pullo on visuaalisesti niin kaunis ettei sitä meinaa raaskia avata! Tässä kyseisessä ruokakaupassa olisi lisäksi ollut superhelppoa täyttää oma vesipullo. Hollannissa hanavesi on juomakelpoista, joten tämä minttuvadelmavesipullo jäi reissuni ainoaksi ostetuksi vesipulloksi. Me suomalaiset tiedämme kuinka paljon helpottaa reissussa kun vesipullon voi täyttää suoraan hanasta, amen! Ekologisempaa ja edukkaampaa, me like!
Haag
Juna puksutti aikataulussa kohti Haagia. Junavaunusta löytyi istumapaikka helposti. Hollannin junissa on huomattavan paljon ykkösluokan vaunuja joten junan tullessa on oltava tarkkana jos on ostanut lipun normikakkosluokkaan. Kävin ykkösluokan ovella epähuomiossa ja en huomannut muuta eroa kakkosluokkaan kuin sen, että ykkösluokassa oli hieman isommat penkit. Ja sen toki, että ykkösluokassa ei istunut melkein ketään-
Saavuttuani Haagiin päätin kävellä keskustaan, sillä halusin tutkia kaupunkia hieman tarkemmin. Aseman seutu oli painottunut lähi-itämäisiin kauppoihin ja ravintoloihin. Astelin kevyin askelin lenkkareissani kohti Haagin historiallista keskustaa, joka näytti kuuluvan usean aasialaisryhmän ”koe-Eurooppa-kahdessa-päivässä” -matkaohjelmaan.
Haagin keskustan narsissit, aah <3
Schipholin lentokentältä on helppo mennä oikeastaan minne päin Hollantia junalla tahansa, sillä useat kaukojunat pysähtyvät Schipholilla. Kentältä on mahdollista ostaa koko maan kattava junapäivälippu 59 euron hintaan, mutta niin laajaa junamatkailua en tällä kertaa päässyt harrastamaan.
Ystäväni S suositteli Haagia minulle ja päätinkin kävästä Haagissa ennen menoani Rotterdamin hotellilleni. Tällä reissulla en ehtinyt ihailemaan Haagissa olevia taidemusoita kuin ulkoapäin, mutta tänne on joskus kesällä pakko tulla uudelleen ja päästä tutustumaan myös Haagin edustalla olevaan rantaan.
Haag näyttäytyi puolipilvisenä, mutta keväisenä minulle. Kävelin parin kilometrin matkan Haag HS –juna-asemalta keskustaan ja ihailin keskustan kukkivia narsisseja ja hienoja rakennuksia. Onhan Haag Hollannin politiikan keskus. Jo askeltaessani keskustaan silmäni eksyivät Primark-liikkeeseen ja siellä piti kävästä vielä ennen paluumatkaa 😉 Kevyen välipalan nautin paikallisen Stockmannin eli tavaratalo Bijenkorfin ravintolamaailmassa ennen kuin hain laukkuni juna-aseman tavaralokerosta.
Haagin juna-asemalla yritin ladata paikallista VR-mobiilia, mutta ainoina maksutapoina appsissa olivat hollantilaiset pankit, joten kävelin uudelleen lipunmyyntiautomaatille ja maksoin jälleen euron hintaisen pantin junalipustani. Juna Haagista Rotterdamiin maksoi 5,70 euroa. Junia Rotterdamin suuntaan onneksi meni melkein kymmenen minuutin välein, sillä onnistuin lippusekoilussani missaamaan ensimmäisen mahdollisen junan.
Rotterdam
Saavuin Rotterdam Centraal –juna-asemalle kolmen jälkeen iltapäivällä ja seurasin metroon johtavia kylttejä. Ostin 3,50 euron hintaisen lipun ja huomasin linjastokarttaa katsoessani, että olisin päässyt metrolla suoraan Haagista Rotterdamin hotellilleni. Noh, junamatka oli luultavasti nopeampi jokatapauksessa 🙂
NH Rotterdam –hotellini oli muutaman metropysäkin päässä Centraal-asemalta. Hotelli sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä Wilhelmplein-metroasemalta. Yleensä sijoitan matkoillani laadun sijasta määrään joten tämä neljän tähden hotelli olikin hieman tyyriimpi vaihtoehto kuin yleensä. Yhden hengen majoitukseni tässä suhteellisen uudessa ja hienossa hotellissa maksoi aamiaisen kanssa noin 120 euroa. Tulisin kaksi seuraavaa yötä nukkumaan ystäväni M:n kotona joten ajattelin Rotterdamissa panostaa hotelliini.
Oma hotellihuoneeni sijaitsi 17. kerroksessa, mutta kerroksia sänkyni yläpuolella oli vielä varsin reippaasti!
Sain heti huoneen käyttööni ja hypin riemusta kun huomasin huoneeni sisältävän myös ammeen! Huoneen tarkempi tutustuminen jäi myöhemmäksi, sillä ajattelin hyödyntää vielä voimassa olevan metrolippuni ja lähteä Zuidpleinin ostarille shoppailemaan, pääkohteena uudelleen: Primark. Juutuin Primarkin uumeniin sen verran pitkäksi ajaksi, että muut liikkeet ostoskeskuksessa ehtivät menemään pitkäperjantain vuoksi jo klo 18 kiinni.
Ajattelin nauttia hotellin baarissa oluen ja kerätä voimia lähteäkseni metsästämään illallispaikkaa. Tilasin oluen baarin tiskiltä enkä tajunnut erikseen mainita, että tahdon ISON puolen litran tuopin. Tarjoilija jo otti käteensä NORMAALIN hollantilaisen tuolin eli 0,25 litraisen lasin. Pääsin kuitenkin korjaamaan tilaukseni ennen kuin olisin saanut eteeni aivan liian pienen oluttuopposen 😉
Hotellin baarissa olikin yllättävän kattava baarimenu ja jäin baariin vielä toisen oluen ja fish and chipsien ajaksi lepuuttamaan shoppailussa nuutuneita jalkaparkojani. Ihailin edessäni avautuvaa Erasmus-siltaa ja nautin kiireettömästä perjantai-illasta. Sitten pitkä lämmin kylpy ja aikaisin nukkumaan, aah!
Lauantaiaamuna heräsin aikaisin, sillä halusin päästä hotelliaamiaiselle hyvissä ajoin ja ehtiä vielä tutustumaan Rotterdamin keskustaan ennen kuin ottaisin junan Geldermalseniin, keskiseen Hollantiin hollantilaisen ystäväni M:n luo.
Olin onnellinen, että olin valinnut aamiaisen majoitukseeni. Aamiainen oli yksi parhaimmista hotelliaamiaiskokemuksistani! Kahdeksan jälkeen aamiaisella oli vielä suhteellisen rauhallista ja onnistuin saamaan rauhallisen ikkunapöydän. Aamiaisella oli mm. monta eri ruokapistettä, todella hyvää teetä ja mm. all you can drink cava-pullo! Ei toimisi tuon tyyppinen kuohuviinitarjoilu Suomessa aamiaisella 😉
Aamupalan nautittuani, minä ja täysi mahani lähdimme tutustumaan hotellin ympäristöön. Hotellin lähistöllä sijaitsi mm. kuuluisa Hotel New York, josta 1900-luvun alussa moni hollantilainen lähti rapakon taakse haavailemaan paremmasta elämästä. Aurinko pilkahteli taivaalla, mutta kylmä tuuli piti huolen siitä etten jäänyt pidemmäksi aikaa Rotterdamin siluettia ihailemaan vaan hain matkatavarani ja suuntasin kävellen kohti Rotterdamin kuuluisaa kauppahallia ja sen välittömässä läheisyydessä olevia kuutiotaloja.
Rotterdamin kauppahalli.
Rotterdamin kauppahalli on voittanut monia arkkitehtuuripalkintoja.
Kuutiotalot.
Kauppahallin luota löysin sopivasti Rotterdamin keskustan shoppailukadut ja niiden varrelta matkaani tarttui siskontytöilleni päheät glitterkengät Hema-liikkestä ja itselleni kesäsandaalit Sacha-liikkeestä. Hemasta löytää vaikka mitä kaikkea kivaa edukkaaseen hintaan ja Sacha puolestaan on sellainen kenkäkauppaketju, josta harvoin olen poistunut ostamatta mitään. Hema ja Sacha, laittakaa korvan taakse kun olette Hollannin suuntaan suuntamassa!
Lounaaksi nautin tuulisella Rotterdamin kadulla leivän ja kolapullon ennenkuin suuntasin takaisin kohti Centraal-asemaa ja ostin 15,80 eurolla junalipun Geldermalsen-nimiseen kylään, josta ystäväni M oli minut luvannut noutaa.
Tuil
Vaihdoin junaa Dordrechtissa ja suuntasin lähijunalla kohti Geldermalsenia. Junassa sain pienen puhuttelun lipuntarkastajalta, sillä en ollut tajunnut junalippuani uudelleen leimata Dordrechtissä. Lähijunayhtiö kun oli eri yhtiö kuin se millä ensimmäisen junaetappini matkustin. En tätä ollut osannut ajatellakaan, sillä junalipussani luki koko junamatkani alue Rotterdam C – Geldermalsen. Tätäkö meillä Suomessakin on sitten luvassa jos Valtion rautatiet saavat kilpailua Suomen raidemaailmaan?
Ystäväni odotti minua Geldermalsenin juna-asemalla nelikuisen tyttövauvansa kanssa. Kävimme kauppaostoksilla paikallisessa Albert Heijn-liikkeessä. Pitkäperjantai oli tuonut kauppaan muitakin asiakkaita, mutta rakastan silti ulkomailla ruokakaupoissa vierailua! Voisin viettää siellä tuntikaupalla aikaa tutustuen eri tuotteisiin ja hankkien tuliaiseksi uusia mausteita yms. Tällä kertaa tyydyin kuljettamaan ystäväni vauvaa kärryissä ympäri kauppaa ilman suurempia ostoskärrykolareita.
Ystävälläni M:llä on tapana aina lauantai-iltaisin viettää iltoja ystäväporukkansa kesken. Jokainen kokkaa vuorollaan kaikille ruokaa. Tällä kertaa kokkausvuoro oli Kimillä ja Derekillä, jotka olivat juuri palanneet Hollantiin kolmiviikkoiselta Guatemalan reissultaan. Mainion ruuan lisäksi pääsimme nauttimaan heidän mahtavista lomakuvistaan. Ilta oli hauska ja olin otettu siitä miten hyvin minut otettiin huomioon ja keskustelu pääsääntöisesti soljui englanniksi.
Sunnuntaina nukuimme pitkään ja nautimme maittavan brunssin kotona. Paistoin meille ison kasan lettuja joita nautimme erilaisten hollantilaisten juustojen kanssa. Pari makeampaa Nutella-pannukakkua pääsin myös suuhuni ahtamaan. Ystäväni miehen Y:n perhe työskentelee krysanteemien kasvatuksen parissa. Kiersimme kierroksen pääsiäislomaa viettävässä kasvihuoneessa, jossa opin monia asioita krysanteemien viljelystä. Krysanteemien taimet tulevat Afrikasta. Täällä hollantilaisella kasvihuoneella krysanteemit kasvavat 9 – 10 viikkoa ennen kuin ne leikataan ja pakataan odottamaan loppuasiakasta. Kokonaisuudessaan kasvihuoneella on kerrallaan noin viisi miljoonaa krysanteemia kasvamassa! Edellisellä Hollannin reissulla ystäväni M:n luokse pääsin tutustumaan Hollannin kukkahuutokauppaan, siellä vasta kukkia riittikin! Ikimuistoinen retki sekin.
Myöhemmin iltapäivällä kävimme vielä kävelyllä lähiseudun metsässä, jota M kutsui metsäksi. Minä kutsuin aluetta puolestaan puistoksi, sillä kaikki seudun puut näyttivät ihmisen istuttamilta ja tarkkaan harkituilta. Raikas happi teki terää kun sulattelimme aamuisen brunssin antimia pienellä kävelylenkillä pilvisen keväisessä säässä.
Keukenhof
Maanantaina ystäväni M:n mies Y lähti töihin kasvihuoneelle ja me tytöt suuntasimme aamiaisen jälkeen kohti Keukenhofin puistoa Lissen kylään lähelle Schipholin lentokenttää. Keukenhofiin ajoi reilun tunnin ajan Tuilin kylästä jossa ystäväni asuivat.
Sää oli toisena pääsiäispäivänä hieman karu, vettä ripsutteli ja viima teki ilmasta hieman purevan, mutta emme antaneet sen häiritä meitä. Olin tyytyväinen ylläni olleeseen villakangastakkiin vaikka viima tuntui sen läpi puskevan.
Bucket listallani oli pitkään jo ollut Keukenhof. Sosiaalisen median mukaan puisto oli ollut viikon verran auki ja myöhäisen kevään vuoksi puisto ei ollut vielä kukkaloistossaan, mutta pääsimme kuitenkin hieman jo näkemään esimakua puiston kukkaloistosta. Varsinkin puiston eri halleissa oli mahtavaa kukkahuumaa ja voin vain aavistaa miten mahtavalta puiston tulppaanipellot näyttävät kun kaikki tulppaanit ovat puhjenneet kukkaan. Ystäväni M kertoi, että toisaalta tämä kurjahko sää oli hyvä juttu meille, sillä hienona kevätpäivänä puisto on todella ruuhkainen. Hollannin kuninkaallisillakin on tapana kevätaikaan tuoda valtiovieraansa myös Keukenhofia ihastelemaan. En kummastele yhtään tätä tapaa, sillä puisto on niin upea!
Olimme hankkineet etukäteen netistä sisäänpääsyliput ja parkkiliput joten siirryimme suoraan puistoon sisään. Aikuisen lippu maksoi 18 euroa ja parkkilippu maksoi kuusi euroa. Nälän yllättäessä puistossa on lukuisia, suomalaisen huoltamon hinnoissa liikkuvia ruokailupaikkoja.
Sydämeni jäi Keukenhofin tulppaanien luokse. Tänne on vielä joskus päästävä kun kaikki tulppaani ovat kukkaloistossaan! Tulppaanipeltojen lähistöllä on mahdollista polkea vuokratuilla pyörillä tai nauttia maisemista pienestä laivasta käsin. Turistit pystyvät ottamaan itsestään selfieitä niin hollantilaisen tuulimyllyn kuin puukenkien katveessa.
Puiston pystyy kävelemään läpi tunnissa, mutta perusteellisempaan tutkimiseen on hyvä varata vaikkapa yksi iltapäivä. Pääsesongin aikaan suosittelisin paikalle saapumaan heti aamusta. Me saavuimme paikan päälle ystäväni autolla, mutta paikan päälle pääsee myös bussilla kätevästi joko Schipholin lentokentältä tai Amsterdamista. Puistossa on myös paikkoja joissa voi nauttia omista eväistä jos on liikkeellä budjetilla, mutta ruuatkaan eivät olleet superkalliita ruuhkaisissa ruokaloissa.
Keukenhofista ystäväni heitti minut takaisin Schipholille. Suomessa vallinneen lumimyräkän vuoksi en jättänytkään laukkuani ruumaan vaikka minulla siihen olisi businesluokkalippuni vuoksi ollut mahdollisuus.
Olin upgreidannut itseni paluumatkalla businekseen Finnairin pisteillä. Pääsin Priority turvatarkastuksen kautta sutjakkaasti läpi. Tosin minut tutkittiin perusteellisesti. En tiedä oliko yhtenä syynä mukanani oleva krysanteemipuska 😀 Lentoni oli puolisen tuntia myöhässä, mutta odotteluaika sujui mukavasti Schipholin Aspire loungessa, joka tosin ei pääse omalla (eikä muidenkaan ystävieni) listalla kovin korkealle yllä. Olipa kuitenkin mukava ja rauhaisa paikka missä nauttia kevyt välipala ja lasillinen punaviiniä ennen uuden työviikon alkua.
