Vappureissu Espanjaan

Mitä mä Malagas?

Saavuin myöhään perjantain ja lauantain välisenä yönä jo tutuksi tulleelle Malagan lentokentälle huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Lähtiessä Helsinki-Vantaalla oli ollut takatalven viimeisiä lumikinoksia. Olihan tämä tämän kauden viimeinen takatalvi, olihan?

Viettäisin tulevan yön ja päivän Malagassa ennen Benalmadenaan siirtymistä. Juna-aseman lipunmyyntiautomaatti kenkkuili ja jännitin ehdinkö illan viimeiseen junaan kohti Malagaa parin euron hintaan vai joudunko nappaamaan taksin. Olin tiiraillut Uberin ja Boltin hintoja lentokentältä Malagan vanhaan kaupunkiin missä tämän yön majapaikkani sijaitsi. Kyytien hinnat olivat kuitenikin korkeita, 30-40 euroa kyydistä, joka yleensä on alle 20 euroa. Sisäinen kuponkihaukkani ehti kuin ehtikin biletunnelmaiseen viimeiseen junaan ja pääsin kaupungilla aistimaan myös perjantai-illan huumaa kävellessäni Coeo Pod Hostel Malagaa mistä olin varannut yhden yön majoituksen omassa pikkuhuoneessani.

Yksi yö sujui vallanmainiosti tässä hostellissa. Omassa pienessä huoneessa oli pieni pöytä, tuoli ja sänky. Suihkut ja vessat olivat yhteiskäyttöisiä, mutta todella siistejä ja lyhyen matkan päässä huoneestani. Olin maksanut muutaman euron lisää saadakseni ”alasängyn”. Jossain halvemmassa paikassa reilulla 70 eurolla olisin saanut isomman huoneen käyttööni.

Toisella puolen sänkyni yläpuolella nukkui joku toinen turisti. Hieman lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen suuntasin aamulla heti yhdeksän jälkeen kaupungille, sillä halusin saada kaiken irti Malagapäivästäni.

Sade yllätti minut ja päätin suunnata pitkään listallani olleeseen Picasso-museoon. Idean oli saanut muutama muukin turisti. Museo ei ollut vielä auennut kun ajattelin museon pääoven edessä olevassa matkatavaramyymälässä pidellä sadetta ja livahtaa sisään kun jonot olivat helpottaneet. Hetken katselin hitaasti liikkuvaa jonoa ennen kuin päätin hankkia oman sateenvarjon, ostaa netistä lipun museoon ja suunnata pitkään ennakkolippujonoon.

Museon pääovella henkilökunta sai tehdä tosissaan töitä kun ennakkolipun ostaneet turistit ihmettelivät pitkiä jonoja. Jonon perälle vaan, meillä kaikilla on ennakkoliput. Onneksi suuntasin museoon heti sen auettua, sillä noin tunnin verran museossa rauhassa kiertäessäni ja museon kahvilassa aamupalaleipää syödessäni huomasin ennakkolippujonon olevan tuplasti pidemmän. Risteilyturisteja vanhassa kaupungissa kierteli yllättävän paljon. Heidät huomasi helposti kun he kiersivät kaupunkia isoissa ryppäissä samanlaisten sateenvarjojen kanssa.

En ollut aiemmilla Malagan retkilläni käynyt ollenkaan Malagan rannoilla. Suuntasin sateenvarjo ojossa kohti Malagan kuuluisaa Malagueta-rantaa. Vesisade vei hieman fiilistä pois rantatunnelmasta, mutta aurinkoisena päivänä ranta on varmasti kätevä paikka nauttia auringosta ja Välimeren aalloista.Vesisade jatkui.

Olisin halunnut kiivetä Alcazaban linnoitukselle, mutta pilvinen keli ei tarjoaisi parhaita Malaga-maisemia, joten päätin suunnata hakemaan repun hostellilta ja lähteä lounastamaan. Sateen vuoksi kaikki ravintolat olivat tupaten täynnä.

Söin välipalaksi pari pasteis de nata-leivonnaista ja lähdin kiertämään hetkeksi Larios-kauppakeskukseen ennen kuin nappaisin junan kohti Benalmadenaa ja ehtisin vielä lähi-Lidliin noutamaan tulevien päivien ruuat. Ruokakaupat kun eivät Espanjassa ole sunnuntaisin auki. Ehtisin vielä ennen pimeän tuloa pulahtamaan ystävien asunnon taloyhtiön uima-altaaseen, ihanaa!

P.S. Jos olet suuntaamassa Malagaan niin tee pöytävaraus Dynamit-ravintolaan. Sain tästä ravintolasta suosituksen siskon perheelle ja heidän arvio ravintolasta oli 6/5!

Reippaillen Torreen

Sunnuntaiaamu koitti. Olin nukkunut yöni hyvin. Lämpötila ulkona oli vähän päälle kaksikymmentä astetta eli juuri sopivasti. Asunnon sisällä ei tarvinnut pitää ilmastointia päällä, mutta ulkona pärjäsi t-paidalla.

Sunnuntain aktiviteetiksi olin suunnitellut kävelyretken Benalmadenasta rantoja pitkin Torremolinokseen. Väkeä rantabulevardilla oli huomattavasti enemmän nyt huhtikuun lopussa kuin edellisellä vierailullani toissa uutenavuotena. Vaikka hellelukemat eivät vielä olleetkaan käsillä niin moni turisti otti aurinkoa rannalla.

Väistelin vastaantulevia ihmisiä ja ”merkkituotteiden” myyjien lakanoita kävellessäni määrätietoisesti eteenpäin. Osasin hyödyntää Puerto Marinan yleisen siistin vessan ja pääsin kurkkaamaan toinen toistaan vähäpukeisempien ja hyvin nesteytettyjen brittien lomahuumaa. Yksin reissatessa pääsin salakuuntelemaan myös ohitsekulkevien suomalaisseurueiden tarinoita.

Puerto Marinan jälkeen sää alkoi muuttumaan. Ehtisinkö ennen sadetta Torremolinokseen?

Torremolinoksen rantakrääsämyymälöiden kausi aloitteli kesäkauttaan kävellessäni kylän keskustaan. Nappasin bussin Torremolinoksesta suoraan melkein Benalmadenan asunnolle asti.

Bussilla matkustaminen oli helppoa vaikka aluksi jännitin lipun ostoa. Pientä käteistä mukaan ja ei muuta kuin reippaasti oma matkakohde kuskille tiedoksi niin kuski tulostaa sinulle lipun. Tässä ekassa bussimatkassani en tajunnut jäädä odottamaan omaa paperista lipputulostetta, mutta seuraavalla bussimatkalla olin jo ihan pro. Venäläispariskunta yritti matkustaa bussilla liian isolla setelillä. He joutuivat kinaamaan kuskin kanssa tovin saadakseen vaihtorahaa setelistään. Pidempään Aurinkorannikolla oleilevien kannattaa hankkia oma erillinen bussiarvokortti. Itse tyydyin tällä reissulla käteisellä ostettaviin kertamaksuihin. Yksin reissatessa bussi ja juna ovat edukkaita tapoja siirtyä paikasta toiseen. Isommilla porukoilla saatta Bolt- ja Uber-kyydit tulla nopeammiksi ja halvemmiksi.

Shoppailua ja uusi yritys Malagaan?

MaanantainaAurinkorannikon lomani jatkui. Nappasin täpötäyden junan kohti Plaza Mayorin kauppakeskusta tarkoituksenani ostaa uudet sandaalit vanhojen tilalle.

Sandaaleita en löytänyt, mutta pääsin hoitamaan jalkani kesäkuntoon jalkahoidossa. Vieressä istunut nainen toimi tulkkinani kun yritin kertoa, että jalkahoitajan terä poltti jalkapohjiani. Sadepilvet lähestyivät jälleen minua ja Malagan suunnassa pilvet olivat todella tummia.

Tänään(kään) en pääsisi Alcazaban linnoituksilla Malagaan. Juoksin sadetta karkuun bussipysäkille ja bussigurun elkein nappasin bussin kohti Benalmadenaa. Bussin päättäri olikin aivan Parque de la Paloman lähellä ja kurkkasin puiston kaktusloiston ennen kuin kävelin Benalmadenan keskustan läpi takaisin asunnolle.

Vappuaatto Fugessa

Tehokkaan minilomani viimeisenä päivänä tarkoituksenani oli kävellä Benalmadenasta Fuengirolaan. Olihan nyt vappuaatto ja Fuengirolassa olisi perinteinen ”Manta lakitus”. Minua oli etukäteen varoitettu, että matka on paljon pidempi kuin matka Torremolinokseen.

Suuntasin askeleeni itsevarmasti kohti Torremuellea, ihailin Benalmadenaa korkeuksista laskeutuessani kohti merenrantaa. Puhelimeni karttasovellus ei ollut kartalla uusimmista tietöistä ja jouduin kiertämään hieman päästäkseni ihailemaan merta. Kilometrejä kertyi ja matkaa olisi edelleen edessä monia kilometrejä. Tuuli oli kova. Repussani oli uikkarit, mutta en uskaltanut mennä uimaan vaikka vahingossa löysin aivan ihanan pikkurannan Torremuellesta.

Tukka hulmuten kävelin vielä hetken ennen kuin löysin ystävieni suositteleman kahvilabaarin minne jäin lounastamaan ranskalaisannoksen ja laittikolan pariin ennen kuin lopulta nappasin Bolt-kyydin Miramar-kauppakeskukseen.

Miramarista nopea pyrähdys Decathlon-urheiluliikkeeseen ja sitten kohti rantaa ja Mantan lakitusta.Aluksi minulla ei ollut kiire minnekään. Aika  kuitenkin kului nopeasti  ja yhtäkkiä kello olikin jo melkein kuusi. Laitoin askelta toisen eteen entistä nopeammalla vauhdilla. Joidenkin kymmenien metrien päässä näin kun Los Bolichesin ”suomalaisalueen” turistipatsaalle nostettiin valkolakki ihmismassan keskellä. Se pysyi hetken patsaan päällä ennen kuin tuuli heitti lakin pois. Paikalle oli kokoontunut parisataa suomalaista asukasta ja turistia.Muut turistit katsoivat mielenkiintoisina mitä paikan päällä tapahtui.

Kuohuviiniä nautittiin ja suomalaisia lauluja hoilattiin. Kukaan ei voi ikinä tuntea itseään suomalaisemmaksi Suomen rajojen ulkopuolella kuin vappuaattona Los Bolichesissa kaikkien muiden suomalaisten ympäröimänä.

Minilomani Espanjaan oli lähestymässä loppuaan. Huomenna lentäisin takaisin Suomeen ja kohti töitä. Olisihan tänne pidemmäksikin aikaa jäänyt, mutta onneksi uudet lentoliput Espanjaan on jo plakkarissa.