Mutta kun minä haluan.
Ystävä porukassani keskusteltiin kielletyt rakkaus- sarjassa olleesta kehitysvammaisesta pariskunnasta jotka hankkivat lapsen vaikka lääkärit olivat sitä vastaan. En itse nähnyt jaksoa enkä lähde sen enempää ottamaan kantaa heidän valintaansa, ystävilläni kuitenkin oli mielipiteitä. He miettivät oliko teko oikea, oliko se oikein lasta kohden joka ei saa normaalia lapsuutta ( mikä lasketaan normaaliksi lapsuudeksi ?), onko oikein hankkia lapsi pitämään huolta kehitysvammaisista vanhemmista. Muita ajatuksia oli ” miten ne voi olla noin itsekkäitä” Miehellä on Duchennen lihasdystrofiaa ja nainen on cp-vammainen.
Oma mielipiteeni on vain se, että oma itsekkyys ei saa mennä lapsen yli. Se, että haluaa itse jotain, ei saa mennä tilanteen yli. Ymmärrättekö mitä tarkoitan ? Itse olen paininut tämän itsekkyyden kanssa koko ajan, en voi hankkia lasta ajatuksella ”että kun minä vaan haluan”. Vanhemmuus tulee alkaa jo ennen raskautta, tulee miettiä, arvioida, ajatella ja kenties jopa ennustaa.
