En ole hullu, mutta…

… minulla on meikkipöydän laatikossa käytetty raskaustesti. Tiedän, noloa. Se jäi sinne vähän kuin vahingossa viime tammikuun muka-raskaudestani. Jemmasin sen jostain syystä laatikkoon, ja kun muut turhat tikut lensi roskiin, se jäi sinne.

Testissä on kaksi viivaa. Toinen niistä on tosi tosi haalea, mutta kuitenkin aivan selvä viiva. Nyt en raski enää heittää testiä pois. Otan sen aina välillä käteen ja katson niitä viivoja. Minä haluan, ei, minä tarvitsen, todisteen siitä, että minun testini voi olla myös positiivinen. Jos olen saanut kaksi viivaa ennenkin, saan ne vielä uudestaankin.

En tiedä, kauanko annan testin olla laatikossa. Ehkä siihen asti, että saan toisen, paremman testituloksen. Tai sitten heitän sen pois vuosipäivänään, kuka tietää. Toivottavasti saan kuitenkin joskus heittää sen pois. Olisi kauheaa olla viisikymppinen nainen, joka säilyttää 20 vuotta vanhaa kusista tikkua tärkeimpänä aarteenaan. Laittaa sen vitriinin ja kaiverruttaa laatan: ”Tämän lähemmäs en koskaan päässyt”.

Kommentit (7)
  1. Kyllä mullakin on ne ensimmäiset Eddieen johtaneet raskaustestitikut jossain tallessa… Ehkä heitän pois, kun ne ensi kerran löydän (ainakin jos haisee, ryääh…) – luulen kuitenkin, ettei Eddie teininä arvosta moista muistolahjaa! 😀

    1. Ensimmäistä merkkiä omasta lapsesta on varmasti ihan mukava säilyttääkin 🙂 Luin joskus jostain erään äidin kertomaa siitä, kuinka hän oli liittänyt positiiviset raskaustestit lastensa vauvakirjoihin muistoiksi lapsille. Mietin myös, että kuinkahan lapset noita arvostavat. Vaikka ajatuksenahan tuo on ihan kaunis, mutta totuus on kuitemkin, että tikuissa on monta vuotta vanhaa pissaa 😀

  2. Et siis ole hullu. Tai jos olet, ollaan yhdessä! <3

    1. Jossain määrin hulluja me taidetaan olla kaikki, jotka tämän asian kanssa on tekemisissä <3 Niinhän se varmaan, että jossain vaiheessa muistoista täytyy luopua ja mennä eteenpäin. Toivottavasti sääkin saisit pian uuden positiivisen testin poisheitetyn tilalle!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *