Hymy

Kuinka paljon voi ihminen innostua elämänsä ensimmäisestä positiivisesta digitaaliovulaatiotestistä? Aika paljon, varsinkin kun se tulee yllättäen paria päivää odotettua aikaisemmin.

Teki mieli ottaa siitä kuva, mutta en ottanut. Tulos oli sen verran yksiselitteinen, ettei sitä tarvitse enää jälkikäteen kuvasta spekuloida. Jos haluan nähdä vastaavan vielä, voin etsiä sellaisen Googlen kuvahaulla.

Teki mieli mennä ylpeänä näyttämään sitä miehelle, mutta en mennyt. Olisi raukka vielä hämmentynyt ja luullut sitä raskaustestiksi tai jotain. En kuitenkaan malttanut olla kertomatta miehelle hienosta tuloksesta, mutta eihän se ihan täysin tainnut ymmärtää, mitä niin erikoisen hienoa siinä hymynaamassa oli. Taisi ennemminkin ottaa kertomani työmääräyksenä.

Nyt tässä onkin kaksi viikkoa aikaa miettiä, mille viikolla varaisi varhaisultran, miten selviää pikkujoulukaudesta herättämättä epäilyksiä ja millä tavalla jouluna paljastamme ihanan salaisuutemme isovanhemmille ja perheelle. Jos hyvin käy, miettimisaika ei lopu kahden viikon päähän.

Kommentit (2)
  1. Mä niin tiedän tuon tunteen!! Aivan mahtavaa! Itse jopa näytin miehelleni 🙂 Nämä ovat näitä elämän pieniä ihmeitä. Peukut pystyssä täälläkin! Itse odottelen seuraavaa hymynaamaa, koskaan ei tiedä…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *