Takaisin lähtöruutuun

Niin siinä taas kävi. Niin kuin aina ennenkin.

Koko tämän viikon odotin kuukautisia saapuvaksi. Koska ovulaation ajasta ei ollut tarkkaa tietoa, ajattelin että ne voivat alkaa minä päivänä vain mutta ihan viimeistään sunnuntaina. Uskotte varmaan, että lauantai-iltana olin jo aika toiveikas, kun mitään ei vielä ollut kuulunut.

Ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tänään läsähdettiinkin taas todellisuuteen.

Tämä on pirullista peliä. Sitä etenee pelilaudalla askel askeleelta kohti maalia, pelaa kaikki kohdat oikein ja tekee kuten peli vaatii. Kun maali on jo tosi lähellä, kun tuntuu, että sinne on mahdollista päästä ja ehkä jo seuraava nopan heitto vie maaliin, silloin juuri joutuu nostamaan kortin, jossa lukee: ”Palaa takaisin lähtöruutuun”. Sitten joutuu pelaamaan sen saman radan, vaikka tietää, että taas voi joutua nostamaan sen saman kortin juuri ennen maalia.

Inhottava peli! Palkinnon täytyy olla tosi hyvä, kun tätä suostuu pelaamaan kierros kierroksen jälkeen.

Tai ehkä tämä on niin kuin pasianssi. Uusi peli täytyy aloittaa, koska pelaamiseen tulee himo eikä tappioon voi lopettaa. Uuden pelin aloittaa aina vahvassa uskossa, että kyllä se nyt menee läpi.

Yhdellä tavalla tämä kuitenkin eroaa peleistä: en ole koskaan itkenyt sitä, etten pelissä pääse maaliin.

Kommentit (6)
  1. Ajatuksesi ovat kuin omalta pelilaudaltani! Itse olen yrittänyt laittaa tämän pelin kaappiin vähäksi aikaa, mutta jos en ole sitä sieltä kaivanut esiin, niin ainakin mielessäni olen pelailua jatkanut ja haaveillut siitä maaliin johdattavasta nopan silmäluvusta. Välillä olen tosin jo miettinyt, että puuttuukohan tästä pelistä jokin ratkaiseva pelinappula, että tätä peliä ei olekkaan mahdollista voittaa? Jos muu ei auta, niin vie pelin tutkittavaksi jossain vaiheessa. Ja mikäli pelistä ei löytyisi kaikkia nappuloita, ehkä saisin jonkun varanappulan, jonka avulla voisi yrittää maaliin pääsemistä… Uskon kuitenkin, että kyllä se voitto sieltä tulee. Tässä pelissä ei kannata luovuttaa!

    Sylintäydeltä pelionnea sinulle!!!

    1. Meillä on varanappuloitakin jo käytössä, mutta tällä kierroksella silti ei voittoa – ingen vinst.

      Lässähdys on tosiaan hyvä sana kuvaamaan sitä tunnetta, joka toistuu menkkojen alkaessa. Välillä pudotus alas voisi olla jopa tömähdys, tai sitten se ääni kun jotain meni taas rikki. Räsähdys?

      1. Kyllä ne varanappulat vielä auttaa 🙂 Jos ei, niin sitten tehokkaammat nappulat kehiin!

        Tuo rikki meneminen ääni kyllä sopisi menkkojen alkamiseen, siltä se ainakin usein tuntuu.

      2. Auts. Sekin pitää tietysti huomioida ettei ne varanappulat välttämättä auta juuri siinä omassa pelissä. Ainakaan heti. Kauan nuo ”varanappulat” on ollut teillä käytössä? Minkälaisia testailuja niiden saamiseen liittyi?

        Ja siitä lässähdyksestä vielä. Kyllä. Siinä pöntöllä kun istuu ja toteaa pettymyksen saapuneen pöksyihin, niin lässähdys on toisinaan sitä luokkaa, että hyvä ettei itse valahda sinne pönttöön. Pettymyksestä huolimatta toivo elää kuitenkin sen verran, että en halua vajota pöntöstä alas huuhteluveden mukana. Ainakaan vielä 🙂

         Itse olen miettinyt näihin lässähdyksiin, tömähdyksiin ja räsäyksiin paatuneena sitä, että mitä sitten jos  kun jonain kauniina päivänä sitä pettymystä ei alakkaan kuulua ja raskaustestiin ilmestyisi ne taian omaiset kaksi viivaa? Mitä kaikkia tunteita se herättäisikään?! Epäuskoisuutta varmasti. Missä vaiheessa siitä uskaltaisi iloita? Tai mitä jos se ei tuntuisikaan miltään? Osaisiko tästä kauan odotetusta ilouutisesta nauttia vai menisikö menettämisen pelko ilon edelle?

        Sen tiedän, että olen valmis vastaanottamaan tuon tunnekirjon minä hetkenä hyvänsä 🙂

         

  2. Kyllä se vähän lohduttaa, usko tai älä! Se, että joku tietää, mistä puhutaan 🙂 Voimia sullekin!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *