Haastava lapsi vai lapsi jolla on haasteita?

Lapsi tai nuori, joka ei käyttäydy tavalla, jota aikuiset häneltä odottaa, koetaan haastavaksi. Lapsi saattaa käyttäytyä uhmakkaasti, aggressiivisesti ja vastustaa aikuista. Tai ei tartu tehtäviin, ei noudata ohjeita, sääntöjä. Haahuilee.  

Ärsyttäähän se.

Siinä missä muut asettuvat jonoon yhdestä käskystä, saa haastavaa lasta käskyttää useita kertoja, ääni kovenee käsky käskyltä ja sävy kalskahtaa teräkseltä. Tai kirja ei nouse repusta pulpetille, ainakaan yhdestä kehotuksesta, kynä ei piirrä matematiikan kirjaan numeroita, vaikka juuri äsken käytiin tehtävät läpi, koko luokalle. Eikö se kuuntele? Onko kirja taas hukassa, kynät kotona?

Wilma täyttyy palautteesta, sähköpostia tipahtelee. Kotiin laahustaa väsynyt lapsi.

 

 

Siinä sinä yhtenä päivänä seisoit, täynnä epätoivoa, huutaen.
Koit epäonnistumista, et sietänyt itseäsi. Ymmärtänyt.

Sieluasi oli satutettu, väärinymmärretty. Halusit kotiin, turvaan.

 

Hyvin usein käytöshäiriöiden, uhman ja toiminnanohjauksen taustalla on vaikeudet oppimisessa. Aistiyliherkkyydet, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ongelmat hahmottamisessa tai kielen kehityksessä sekä toimintaympäristön sopimattomuus saattavat olla osatekijöinä oppimisvaikeuksiin. Lapsella on hankala olla, hän ei saa otetta ohjeista, hän kuormittuu. Lapsi voi olla epävarma, turvaton, elämäntilanne epävakaa.

Ymmärtämätön ympäristö kiristää tahtia, laatii rangaistuksia ja kasvattaa vaatimuksia saadakseen haastavan lapsen ruotuun. Lisää kuria ja sääntöjä. Haastava lapsi vastustaa, loukkaavat sanat saattavat sinkoilla. Vitun homo! Natsi! Paskaope, susiruma!! Sanat viiltävät, asettuvat ihon alle. Suututtavat. Opettaja sormet asettuvat näppäimistölle, Wilma aukeaa hetkessä.

 

Minä kannattelen, silitän ja kuuntelen. 
Yritän avata solmut ja saada sinut ymmärtämään maailmaa 
vaikka maailman pitäisi ymmärtää sinua.

 

Jos toiminta pysyy samanlaisena, ei pysähdytä miettimään mistä on kyse, miksi tilanteen eskaloituvat, johtavat usein ristiriitoihin ja rangaistuksiin; ei todennäköisesti saada aikaan muutosta. Ollaan kuin juoksupyörässä, juostaan samaa ympyrää ja vauhti vain kiihtyy.

Jokainen opettaja ja kasvatusalan ammattilainen antaa persoonansa työlleen mutta hänen tulee pysyä ammattilaisena. Ymmärtää, että hyvin usein satuttavat sanat ovat purkaus, näyttö, että nyt läikkyi yli. Ne eivät ole henkilökohtaista, samat loukkaukset sinkoilisivat kenelle tahansa kuka sillä hetkellä olisi lapsen vieressä. Loukkaantunut aikuinen hermostuu, ei pysy rauhallisena. Suuttuu. Ei hallitse tilannetta.

Ammattilainen ei hyväksy mutta tietää, milloin on oikea hetki käydä tilannetta läpi. Puhua niistä sanoista ja uhkauksista. Ohjata lasta.

 

Jonakin päivänä sinä huomaat ne siivet, joka kantavat kuitenkin.
Huomaat, miten taitava olet ja ymmärrät, että me kaikki
epäonnistumme joskus ja silti voi kulkea eteenpäin.

 

Entä jos jokaisen haastavan lapsen kohdalla alettaisiinkin miettiä, onko lapsella haasteita? Sellaisia mihin hänen on vaikea vastata ilman apua. Haastava käytös onkin seuraus, ei syy. Kun löydetään syy ja puututaan siihen, seuraus laimenee, ehkä häviää kokonaan.  

On totta, että osalla lapsista kyse on siitä, etteivät he ole tottuneet sääntöihin, raameihin, joihin on mahduttava. Silloin ratkaisuna on ohjaaminen, opettaminen. Selvät rajat joihin lapsi kasvatetaan.Parasta olisi, jos vanhemmat saataisiin mukaan yhteistyöhön, tehtäisiin kasvatustyötä yhdessä. Lapsen parhaaksi. Vaikeassa elämäntilanteessa oleva lapsi taas tarvitsee tukea, ei jälki-istuntoa.

Jos haastavan käytöksen takana on neurologisia tekijöitä, oppimisvaikeuksia tai fyysinen sairaus, joka voi olla vaikkapa kuulon alentuma, tarvitaan tukitoimia. Tarvitaan kykyä ja halua ymmärtää, miten lapsi näkee maailman, miten ymmärtää kuulemansa ja mitkä tekijät auttavat toiminnan ylläpitämisessä. Tukitoimet voivat olla vaatimattomia ja silti riittäviä mutta joidenkin lasten kohdalla tarvitaan raskaampaa tukea; avustajia, apuvälineitä, muokattuja oppimissuunnitelmia. Erityisopetusta.

 

Päivä päivältä mahdumme enemmän ja enemmän tähän muottiin, johon meidät muovataan. 

Yhtenä päivänä sujahdamme siihen, muiden sekaan ja palapeli on valmis. 

Me jaksamme odottaa sitä päivää ja siihen asti minä kannattelen.
Luota siihen.

 

Nykyään kai aika selvää, että uhkailu ja rangaistukset luovat ympärilleen lähinnä pelon ilmapiiriä ja ahdistusta eivätkä juurikaan muuta suuntaa kohti haluttua päämäärää. Toki selkeät, yhdenmukaiset, perustellut ja johdonmukaiset rangaistuskäytänteet omalta osaltaan tukevatkin koulujen kasvatustyötä, ei niitä ole syytä poistaa kokonaan. On hyvä huomata, että epäasiallisella käytöksellä on seuraukset.

Lapsi, jolla on haasteita, tarvitsee aitoa kohtaamista ja positiivista palautetta, jolla vahvistetaan käytöstä haluttuun suuntaan. Kannustaminen ja vahvuuksien alleviivaaminen vievät lasta haluttuun suuntaan. Myönteisten kokemusten kautta lapsi oppii tunnistamaan ja hallitsemaan tilanteita, jotka ovat olleet haastavia. Konkreettiset tukitoimet vähentävät kuormitusta, laskevat stressin tasoa. Vahvuuksiensa kautta lapsi pikkuhiljaa oppii sietämään epäonnistumisiaan ilman niiden eskaloitumista haastavaksi, epäsuotuisaksi käyttäytymiseksi.

Tämä kaikki vaatii lapsen ympärillä työskenteleviltä herkkyyttä, kykyä ja halua kuulla lasta. Ymmärtää eri haasteita ja vahvuutta vastata niihin. Ymmärtää, ettei ammattilaisenkaan tarvitse yksin vaan moniammatillinen yhteistyö antaa tässä parhaimman hedelmän. Lasten vanhemmat ovat suurimmassa osassa, he ovat lastensa erityisasiantuntijoita ja yleensä valmiita ja halukkaita yhteistyöhön. Tekemään kaikkensa lapsensa eteen. Ei riitä, että kuuntelee. Täytyy kuulla. Täytyy tulla kuulluksi.

Tämä kaikki vaatii myös resursseja, tukea lasten kanssa työskenteleville, jotta heillä olisi mahdollisuus syventyä lapsen haasteisiin, ottaa niistä kiinni ja työstää ne haasteet pienemmiksi. He tarvitsevat tukea esimiehiltään, jatkuvaa koulutusta ja positiivista työilmapiiriä. Hyvän ja toimivan työympäristön, työkaluja ja kannustusta. Mahdollisuuden toimia. Tukea Jaksamiseen.

 

Minä näen, kuinka kasvat ja kehityt, onnistut.

Yritän ne kaikki sinulle näyttää, alleviivata.

Nostan pintaan sen ihmisen, jonka sielu hymyilee, silmät loistavat ja joka katsoo eteenpäin. Jättää taakan pois ja jaksaa. Positiivisena, rohkeana. Kyllä elämä kantaa.

 

” Haastava käytös on noussut esiin viime vuosina julkisissa keskusteluissa. Myös oman kokemuksen perusteella näyttää siltä, ettei opettajilla ole halua tai kykyä ymmärtää kokonaisvaltaisesti sitä, että haastava käyttäytyminen on aina seurausta oppilaan pahoinvoinnista.”

Ida Latvakoski, Oulun Yliopisto. Kandidaatin tutkielma, Luokanopettajan koulutus. 2017

 

Näyttää siltä, että paljon on vielä tehtävä ennen kuin haastava lapsi ymmärretään lapseksi, jolla on haasteita