Kela kilpailuttaa, miten käy laadun?

Lapseni, jonka neurologia on rakentunut niin, että arkeen on sujahtanut haasteita enemmän kuin niitä kukaan haluaisi, on saanut hyvää ja laadukasta terapiaa useamman vuoden ajan. Puhe- ja toimintaterapiaa, musiikkiterapia on juuri alkamassa, ensi askeleita siinä on otettu.

Lapsi on hyötynyt terapiasta, hän on saanut aukaistua monta oman elämänsä solmua ja terapian keinoin on kaivettu esiin monta sellaista taitoa ja kykyä, jotka ovat piiloutuneet näkymättömiin. Terapian hyötyjä on seurattu erikoissairaanhoidossa säännöllisesti ja tarve arvioitu vuosittain. Tavoitteita on aseteltu lapsilähtöisesti, ne ovat nousseet lapsen arjesta. Yhteistyö kodin ja terapeuttien kanssa on toiminut saumattomasti. Joustavuutta on löytynyt puolin ja toisin.

Terapeutit ovat olleet arvokkaita yhteistyökumppaneita myös terveydenhuollolle, kouluillekin aina kun koulu on ollut vastaanottavainen ja halukas ottamaan vastaan terapeuttien tuen.  Heillä on ollut antaa jo hyväksi todettuja vinkkejä, apuvälineitä oppimiseen. He tuntevat lapsen, osaavat antaa keinoja, jotka toimivat juuri tälle lapselle.

Kouluvuonna, joka näyttäytyi perheellemme kaaoksena ja oli pelkkää taistelua ja selviytymistä, saimme voimakkaan ja korvaamattoman tuen juuri terapeuteilta. Väsymättä he kannattelivat lasta, pitivät hänet kasassa ja auttoivat selviytymään ajasta, joka vieläkin painaa muistoissa, nostaa pintaan pelkoja ja epätoivoa. Epäluottamusta uusia tilanteita kohtaan.

20181003_222723.jpg

Jatkuvuus, luottamus, äärimmäisen vahva ammattitaito. Kehityshaluiset, ammattitaitonsa ajan tasalla pitäneet ja työssään ansioituneet terapeutit. Työhönsä motivoituneet ammattilaiset. Niistä muodostuu laatu. Laadukas, tuloksekas terapia, joka maksaa itseään takaisin kuntouttaen ja sitouttaen yhteiskuntaan, mahdollistaen sujuvan arjen ollen poikkipuu eristäytymisen, masennuksen ja syrjäytymisen tiellä. Avaavat väylää itsenäiselle elämälle, hyvälle arjelle. Näistä on hyvä terapia tehty.

Lapseni kuntoutus on ollut Kelan kustantamaa, terapeutit Kela sopimuksen tehneitä, kriteerit täyttäneitä. Tähän saakka Kela on painottanut laatua, ammattitaitoa, joka perustuu näyttöön ja kokemukseen. Täydennyskoulutuksia on arvostettu ja niillä on ollut painoarvoa, kun on tarkasteltu määritelmien täyttymistä. Näin Kela on varmistanut tarjoamansa yksilöllisen kuntoutuksen laadun. Vaatinut rahoilleen parhaan mahdollisen vastineen.

Parhaan mahdollisen vastineen määritelmä on nyt keikautettu nurin; kun ennen painotettiin laatua, nyt painotetaan hintaa. Vanha totuus; halvalla ei saa hyvää, saattaa nyt konkretisoitua kalliilla tavalla. Kun hinta painottuu 80 prosentin osuudella ja laatu vain 20:llä, on vaikeaa nähdä kuntoutuskentän kokoamista muuna kuin hintakilpailuna. Kriteereiden muutosten taustalla on Aalto- yliopiston tekemä selvitys, jonka tilaaja Kela on. Selvitys tuo esille, ettei hintojen nousu ole tuottanut parempaa laatua. Halutaan kannustaa alalla toimivat hintakilpailuun.

Kelan mukaan kilpailutuskriteerien muutos ei tule vaikuttamaan laatuun. Kriteereihin on upotettu pakollisia vaatimuksia mm. kuntoutukseen tarkoitetun tilan koosta. Varmasti yksi oleellinen asia mutta tila ei kuntouta ketään. Kokematon terapeutti ei saa lisää kokemuksen ja lisäkoulutuksen tuomaa ammattitaitoa, vaikka toimisi kuinka loistavissa tiloissa.

Ymmärtääkseni Kela on asettanut kilpailutukselleen sellaisia ehtoja ja vaatimuksia, mm. sakkomaksuja, jotka ovat saaneet monia rautaisen ammattitaidon omaavia ja pitkään Kelan kuntoutuksia toteuttaneita terapeutteja vetäytymään pois kilpailutuksesta. Maksuun tuleva palkkatulo ja riskit eivät kohtaa, jolloin terapeutit vetäytyvät pois Kelan kuntoutuksista.

Tuleva sote tekee sopimuskaudesta lyhyen, vuoden mittaisen mutta taustalla vaaditaan kolme vuoden optiokautta. Sote uudistuksen toteutuessa kuntouksen järjestämisen vastuu siirtynee Kelalta maakunnille.

20181003_224256.jpg

Mistä terapeutit sitten mahtavat löytää perusteita hinnoitteluilleen? Eikö hintaa voisi laskea? Tinkiä omasta voittomarginaalistaan? Onhan luonnollista, että julkinen sektori haluaa tuottaa toimintansa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja hillitä terapialaskujen kasvusuuntaa.

Terapeutit saavat tulonsa vain ja ainoastaan suorasta asiakastyöstään. Täydennyskoulutus, välineiden hankinta, huolto, suunnittelutyö ja kaikki muu suoran asiakastyön ulkopuolella oleva mutta kuitenkin työhön liittyvä tehdään ja maksetaan sillä voittomarginaalilla, jonka yrittäjänä toimiva terapeutti toiminnastaan saa. Täydennyskoulutus eli ammattitaidon ylläpito ja lisääminen on mahdollista vain, jos terapeutilla on siihen varaa. Ammattitaidon ylläpitäminen ja hyvin suunniteltu terapia on puhtaasti asiakkaan etu. Ehdottomasti. Osaamisella saadaan tuloksia, ammattitaidolla ja kokemuksella tuotetaan paras hinta-laatu suhde.

Kun joukko kokeneita ammattilaisia jää pois Kelan palveluntuottajalistoilta joko kilpailutuksen tuloksena, jossa kokematon vastavalmistunut terapeutti kilpailee hinnalla runsaasti täydennyskoulutusta hankkineen vahvan ammattilaisen sekä paljon resursseja panostaneen toimijan kanssa tai omasta halustaan koska kokee kriteerit liian hankalina oman toimintansa kannalta, jää moni perhe ilman tuttua, luotettavaa terapeuttia.

Terapeutti vaihtuu, tulee uusi toimija, ehkä kokemusta vasta keräävä mutta aivan varmasti asiakkaalle vieras terapeutti. Riskinä on, että samalla pyyhkiytyy iso osa saavutuksista, joiden siirtyminen arkeen on vielä kesken. Luottamus asiakkaan ja terapeutin välillä on ehdoton, ilman sitä ei saavuteta tuloksia. Luottamuksen rakentuminen vie aikansa, se syntyy hiljalleen ja koko sen rakentamisen ajan itse terapia nilkuttaa.

Moni perhe odottaa nyt huolissaan, miten heidän lastensa terapioiden käy. Moni aikuinenkin joutuu vaihtamaan tutun ja luottamuksen luoneen terapeuttinsa uuteen. Tutustumaan uuteen ihmiseen, jolloin molemmat opettelevat tuntemaan toisiaan, laatimaan yhteisiä tavoitteita.

Kelan uudelleen laatimilla kriteereillä kuntoutusten lasku väistämättä pienenee. Uhka syntyy siitä, että samalla terapeuttina saattavat toimia toimijat, joilla on vähemmän kokemusta ja aiempaa vähemmän koulutusta, jolloin laatu väkisinkin laskee ja kuntoutuksen tulokset heikkenevät. Terapeutin vaihtuminen syö niitä tuloksia joita on jo saavutettu.

Loppulasku voikin olla säästöä suurempi. Lapseni saa jatkaa oman, tutun ja luottamuksellisen suhteen luoneen terapeuttinsa kanssa. Hän ei tiedä olevansa onnekas, hän pitää itsestään selvänä, että tuttu, luotettava terapeutti jatkaa.

Minä ymmärrän kuinka onnekkaita me olemme.

Lisää aihepiiriin liittyen: https://www.lily.fi/blogit/karvasta-ja-makeaa/saako-kiintya

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *