Pyörällä olisit jo perillä

Erityislasten koulukuljetukset ovat olleet tapetilla viime aikoina. Itsekin olen antanut lausuntoni julkaistavaksi Ylen juttuun erityislasten ylipitkistä koulumatkoista oman lapseni osalta.Vaikka kaupunki ja taajama-alueilla koulumatkat ovat suhteellisen lyhkäisiä, on matkat ajallisesti niin pitkiä, että maantienopeuksilla siinä ajassa etenisi vähintään sadan kilometrin verran. Puolitoista tuntia taksissa istuva koululainen on edennyt 12 kilometrin päähän kotoaan.

                                   polkupyörä.jpg-dup.jpg

                                                                      Kuva Papunet, Annakaisa Ojanen

Laki määrittelee edestakaisen koulumatkan maksimi keston, kunnat venyttävät näitä rajoja täysin tietoisesti. Koulukuljetukset kilpailutetaan ja yhteen taksiin kerätään oppilaita pitkin kaupunkia. Oman lapseni koulutaksiin nousee ainakin yhtenä iltapäivänä viikossa muutaman kilometrin päässä sijaitsevan hoivakodin asukkaita, kotiutuvat päivätoiminnastaan samalla kuljetuksella. Ja lasten matka venyy.

Pahimmillaan ovemme taakse on yhden lukuvuoden ensimmäisenä koulupäivänä ilmestynyt taksin kuljettaja seitsemältä aamulla. Koulu alkoi yhdeksältä, matkaa oli kymmenisen kilometriä. Olimme juuri heränneet, enkä todellakaan antanut lastani kuljettajan mukaan. Sen tilalta annoin koululle selkeän palautteen, lapseni ei tule minään muunakaan päivänä aloittamaan yhdeksältä alkavaa koulupäiväänsä taksissa kello seitsemän aamulla. Aikatauluja tarkistettiin mutta tämän kuljetusyrityksen aikana tuo aamu oli vasta ongelmien alkua. Onneksi on ollut ainoa laatujaan.

Erityislapsen arki on haasteellisempaa kuin meidän muiden. Hänen lasinsa täyttyy, sietokynnys lähestyy ylittämistä eikä hän osaa tasata. Kun useampi erityislapsi laitetaan samaan kyytiin, voi meno olla levotonta. Samassa pienessä tilassa on äärimmilleen venytettyjä lapsia, tunteet räjähtävät ja riitoja tulee. Ovat väsyksissä ennen kuin koulu on edes alkanut. Iltapäivisin levottomuus saattaa olla potenssiin sata.

Lapseni kohdalla ongelmat ovat liittyneet juurikin matkan pituuteen, itse palvelu on enimmäkseen   toiminut hyvin. Lasta ei ole jätetty heitteille, yksin tai valvomatta. Hänen turvallisuutensa ei ole ollut uhattuna ja hän itse on tyytyväinen kuljettajiin, joiden kanssa juttua syntyy ja kuulumisiakin vaihdellaan. Vain alussa mainittu yritys piti perhettämme varpaillaan yhden lukuvuoden, seuraava kilpailutus hävitti yrittäjän Ainakin meidän reitiltä.

Tällä hetkellä lapseni kulkee taksilla jonka matka kotiovelta kouluun taittuu vajaassa puolessa tunnissa. Tämä näkyy selkeästi lapseni vireystilassa. 

Kaikilla ei ole yhtä hyvin. Osa kuljetuksista myöhästyy reilusti ja erityislapsia jätetään selviämään yksin vastoin ohjeistusta. Jokaiseen autoon ei ole saatu kuljettajaa, joka taitaa Suomen kielen, jolloin lapset, joilla kommunikointi voi olla haastavaa muutenkin, eivät ymmärrä tai tule ymmärretyksi kuljetuksensa aikana. Lasta syytellään siitä, että kuljetukset myöhästyvät. Oululainen äiti on joutunut soittamaan hätäkeskukseenkin, kun hän ei ole enää tiennyt missä hänen lapsensa on. Taksi kaarsi kouluun tunnin myöhässä. Toisen äidin lapsen taksi oli jättänyt vastoin ohjeita yksin, tienvarteen. Lapsi oli ajautunut lähellä olevaan ojaan, josta naapuri hänet pelasti. Osa lapsista odottaa kyytiä, joka ei tulekaan.

Ongelma ei suinkaan ole uusi, samoja ongelmia oli jo silloin, kun nyt yli 20-vuotias esikoiseni oli taksikuljetuksen piirissä. Myöhässä tai etuajassa tulevia takseja, pihalle yksin jätetty poika. Olihan näitä.

Syytteitäkin on nostettu. Taksikuski on saanut syytteen heitteillejätöstä. Syyte hylättiin koska teon ei katsottu olevan tahallinen. Kuski kertoi lukeneensa annetut ohjeet, mutta ei ollut sisäistänyt niitä. Niinpä kehitysvammainen tyttö jäi yksin ja hänen henkensä vaarantui.

Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan ylipitkät koulukyydit ovat merkki siitä, ettei lainsäädäntö enää toimi. Hän on jo aiemmin vaatinut kaikkien lasten koulukuljetusten matka-aikojen kohtuullistamista. Ilmeisesti myös turvallisuuteen on syytä kiinnittää huomiota.

                                                       taksi2_vari.jpg

                                                        Kuva Papunet; Annakaisa Ojanen

Kenen tahansa lapsen koulupäivästä tulee pitkä ja uuvuttava jos koulumatkaan käytetty aika on pitkä. Matkan lisäksi pitää jaksaa opiskella, tehdä läksyt ja liikuntaakin pitäisi harrastaa. Kenen tahansa vanhemman päivästä tulee raskas, jos koulukuljetus tuntuu epäluotettavalta ja jatkuva pelko lapsen turvallisuudesta syö sisintä.

Kaikki me olemme istuneet joskus puolitoista tuntia kestävän automatkan. Kun sen jälkeen nousee autosta, on lihakset jäykkänä ja väsyttää. Pää tuntuu tunkkaiselta ja on vaikea keskittyä.

Siitä pitäisi sitten aloittaa opiskelu, uuden omaksuminen.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *