Kaikki sortuu jos asiat ei mene niin kuin pitäisi

Pitäisi

Pitäisi on kyllä yksi sanojen perkele. Varmaan vihaan eniten sitä sanaa. PITÄISI imuroira, PITÄISI lenkkeillä, PITÄISI olla feng  shuit kohdillaan, PITÄISI olla laihempi, PITÄISI haravoida ja PITÄISI olla kynnet kunnossa. Miljoona pitäisi-asiaa pitäisi tehdä, olla, saada tai vähintään olla matkalla tekemään.

Olen tietoisesti kiinnittänyt huomiota pitäisi -sanan käyttöön. Olen koittanut vähentää sitä. ”Pitäisi” kun tuntuu tulevan täysin ulkopuolisten tahojen painostamana ja näin ollen olen kehitellyt itselleni vuosien saatossa monta asiaa, miten pitäisi tehdä tai olla. Välillä jopa tuntui siltä, että en edes tunnista itseäni ja oikeita omia halujani asioista, joita mulla nyt pitäisi olla kun joku muu niin määrittelee.

Olen huomannut, että on hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä pitää tehdä ja mitä pitäisi tehdä. Ihmisen pitää tehdä töitä tavalla tai toisella ansaitakseen rahaa (joo ei aleta hiuksia halkomaan jos sulla on isin perintö tai olet sairaseläkkeellä jne.), ihmisen pitää käydä vessassa ja ihmisen pitää syödä sekä levätä. Ihmisen pitäisi-asiat sen sijaan ovat ei niin pakollisia asioita, joita koitetaan tavoitella, mutta aina niitä ei tule noudatettua. Mun pitäisi meikata, jotta erotun katulampusta (mikä ei ole päällä) ja joogata vähintään kolme kertaa viikossa (koska joku tekee niin, joka näyttää hyvältä ja haluaisin itsekkin näyttää). Olen nyt kuitenkin tullut siihen lopputulemaan, että mun ainoastaan pitäisi tehdä niitä asioita, joista nautin. Asenne ja pitäisi -sana kulkevat vahvasti rinnakkain. Moni pitäisi-asia on helpompi tehdä kun asenne on kohdillaan ja silloin voi jopa käydä niin, että asia ei enää ole pitäisi-asia, koska teet sen mielelläsi, etkä vain siksi, että pitäisi tehdä. Pitäisi on vähän negatiivinen, onko sustakin?

Jos teen näin, lopputulos on tämä

Välillä tuntuu, kuin maailma kaatuisi, kun jokin asia ei mene niin kuin olin sen päässäni ajatellut. Tämä on yleistä erityisherkillä. Kaavaillaan asioiden eteneminen ja lopputulos päässä valmiiksi tietynlaiseksi ja jos/kun näin ei olekkaan, niin fiasko on valmis. Pelätään jopa sitä, että itse toimitaan joskus niin, miten itse ei alunpitäen ollut edes ajatellut. Tämä puolestaan on ei erityisherkille hyvin tyypillistä. Jos jokin tehtävä tulee tehdä, sitä aletaan tehdä ja se tulee tavalla tai toisella tehtyä. Lopputuloskin on valmista, mutta se voi olla erilailla valmista kuin herkällä. Ihanan vapauttavaa ja stressistöntä (ainakin osaksi).

Koen herkkänä, että hyvin harvoin voi vain ryhtyä tekemään jotakin. Jotenkin tehtävää pitää mutustella, pohtia, ennakoida, käännellä ja väännellä, tai ainakin stressata jo etukäteen. En tiedä saatteko ajatuksestani kiinni, mutta joskus olisi vapauttavaa lähteä vain suorittamaan jotakin asiaa sen kummemmin sitä miettimättä. En tiedä onko se itseluottamuksen uupumista vai mitä, kun asioita on päästävä ennakoimaan ja kaikki mahdolliset lopputulokset käsittelemään ennen kuin niin tapahtuu.

Nonna

Sähköposti kasikirjaminustasinulle@outlook.com
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
Tiktok @kasikirjaminusta