Ylivirittyneisyys

Erityisherkkyys ja ylivirittyneisyys

Monet erityisherkät seilaavat tunneaallokoissa ja taiteilevat ylivirittyneisyyden molemmin puolin pitkin päivää. Välillä tuntuu, että elämään ja arkeen tulisi saada lisää ärsykkeitä, jotta ei laiskistu ja välillä taas tuntuu, että nyt tulee tavaraa niin paljon, että tukka lähtee päästä. Joka kesä, kun odotan kesälomaa, tuntuu, että olen aivan loppu ja nyt loma tulee tarpeeseen. Pohdin ja haaveilen kuinka aion vain olla tekemättä mitään. Muutaman päivän lomalla olen tekemättä mitään, kunnes turhaudun siihen, että musta tulee laiskaläjä, joka ei saa mitään aikaiseksi ja lomakaan ei tunnu miltään jos se tällaisena jatkuu. Sitten alan tehdä lomasuunnitelmia.

Olen erityisherkkä, joka saa voimaa siitä, että saa muille tavalla tai toisella hyvän mielen. Siksi usein myös järjestän kaikenlaista ohjelmaa ystäville ja sukulaisille. Se ei ole mulle rankkaa eikä rasittavaa, se on mulle äärimmäisen palkitsevaa. JOS siis muut nauttivat. Paha mielihän siitä tulee jos järkkäät jotakin ja joku ei sitten tykkääkkään. Trust me, tämäkin on nähty, MUTTA onneksi tiedän jo ihmisistä ne, joilla naama saattaa kääntyä väärään asentoon järkkäsit oikeastaan  mitä hyvänsä.

Olen omalta osaltani huomannut, että kehoni ja ylivirittyneisyys kulkevat myös käsi kädessä omalla tavallaan. Käsi kädessä. No. Olen kertonut, kuinka reagoin helposti myös kehollani sekä negatiivisiin että positiivisiin asioihin. Vatsa saattaa mennä sekaisin jos käyn kierroksilla ja vaikka vain innostun jostakin asiasta paljon. Joten, jos olen jatkuvasti ylivirittynyt, käy kehonikin suuremmilla kierroksilla. Jos puolestaan arkeni on tasapainossa ja siinä on sopivassa suhteessa ärsykkeitä (yleensä ärsyke sana koetaan negatiivisena, mutta en keksinyt nyt muutakaan sanaa sille, mitä tarkoitan, en kuitenkaan vain negatiivisia asioita), kehoni voi hyvin. Jos kehoni voi lähtökohtaisesti hyvin, se kestää paremmin satunnaisesti tapahtuvia suurempia ärsykkeitä. Huomaan myös, että kehoni ei ylipäänsä rasitu niin paljoa negatiivisista tapahtumista, mitä ennen. Ymmärrätteköhän mitä haen takaa.

Muistan hyvin ajanjaksot, jolloin mulla on ollut valtavasti asioita hoidettavana. Kun olin korkeakoulussa, tein sen lisäksi kolmea työtä yli 40 viikkotuntia viikossa ja pyöritin koko ajan yritystäni. Mulla oli viikonloppuja, jolloin tein ne 40 viikkotuntia töitä. Eli enemmän mitä normaalisti ollaan koko viikon aikana töissä. Olen elänyt ajat työnarkomaanina ja en kadu sitä. Se on opettanut, että nyt vähempikin riittää, kehoni kiittää ja perhe-elämä ystävineen pysyy tasapainossa. Myös nuoruudessa tehdyt työtunnit ovat mahdollistaneet hyvän taloudellisen tilanteen.

Ylivirittynyt kesänikö

Mennyt kesä on ollut yksi parhaista kesistäni ikinä. Olen saanut vain olla, mutta olen saanut viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Olemme tehneet valtavasti kaikkea ja vetäneet välissä happea. Mua voimaannuttaa suuresti kun mulla on täällä neljä sukulaislasta kolme päivää ja yötä hoidettavana. Musta mikään onni ei ole parempaa kuin lapsen onni. Serkuksille on myös tärkeää päästä viettämään yhdessä aikaa ja niin mielelläni mä olen se, joka heille sen tarjoaa.

Olemme tarjonneet monille majapaikan ja meillä on ollut ihania pelejä ja leikkejä kesäiltoina pihassamme. Jos nyt kirjoittaisin teille, että mieheni loman aikana olimme kotona perheen kesken ja teimme arkisia askareita, en kokisi sitä lomaksi lainkaan. MUN lomalla pitää uida, löhöillä, pelailla, syödä marjoja, halailla, lukea, töllöttää telkkaa, nähdä ystäviä, pyöräillä ja vaunutella, sukuloida ja festaroida; kaikkea tätä, koska niin haluan. Eräänä maanantaina lähdimme naantaliin ja yövyimme siellä. Kävimme seuraavana päivänä muumimaailmassa ja ajoimme yöksi kotiin. Tarvitsimme koko perhe yhden päivän kotona välissä ja jatkoimme torstaina korkeasaareen. Pari päivää hupia ja yksi palautumispäivä kotona, tämä on meidän perheelle hyvä.

Aion palata erityisherkkyyteen ja ylivirittyneisyyteen vielä myöhemmin lisää, koska siitä riittää puhuttavaa. Mukavaa loppupäivää kaikille.

Nonna

Sähköposti kasikirjaminustasinulle@outlook.com
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
Tiktok @kasikirjaminusta

hyvinvointi hyva-olo oma-elama tyo
Kommentit (2)
  1. En voi enempää samaistua 😂 Se on välillä niin ongelmallista, kun ylivirittyneenä saa paljon aikaseksi… sitten pitäisi tajuta silti rauhoittua. Kroppa herättelee täälläkin tarvittaessa ja unohdan sen AINA…

    Mari / Biohakkerielämää https://www.lily.fi/blogit/biohakkerielamaa/

    1. Sen kultaisen keskitien löytäminen arkeen on haasteellista. Erityisherkällä kun tulisi olla juuri sopivasti ohjelmaa, ei liikaa eikä liian vähän. Kokeilemalla se selviää mikä itsellä toimii, vaikka siltikin välillä varmasti on liikaa puuhaa ja joskus tylsistyttää 😀 Kiitos kommentistasi Mari. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *