Ruskasta hehkuun

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 1.jpg

Sana ’ruska’ muuttuu mielessäni helposti ruskeaksi. Mutta ruska on hehkuva, se on punainen ja keltainen! Toki luonnon metsässä osa puista muuttuu vihreästä suoraan ruskeaksi, mutta eikös noita tulisieluisia kasveja ole kuitenkin meidän katseltavaksemme yllin kyllin? Näin ainakin niillä asutusalueilla, joissa ihmiset ovat istuttaneet pihoilleen muutakin kuin vain tuijia ja vuorimäntyjä.

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 9.jpg

Minä kiitän kaupunkiamme siitä, että meillä on määrätty hehkuvat kasvit pihatien varteen. Aroniat ovat punaisia ja kadun toisella puolella tietä myös pilvikirsikat hohtavat kirkkaana kuin veri. Hieman harmittaa se, että meidän puolelle katua on määrätty ruotsinpihlajien kuja: se on ruska-arvoltaan mitätön, kun vertaa puuta siihen tavanomaiseen kotipihlajaan. Molempien ruska peittoaa kuitenkin mennen tullen omenapuun ruskan, joka lienee yleisin pikkupihojen puu ja joka unohtaa kokonaan sen, että syksylläkin saa näyttää kauniilta. Mutta onhan niissä omenissakin monesti punaiset posket, eiköhän se korvaa asian.

Mitä muuta kannattaa pistää pihaan piristämään aikaa ennen lumen valkoisuutta ja kesävihantojen kasvien kauden loppua? Omia syyssuosikkejani näkyy alla, kuvattuna tässä viime päivien kauniina hetkinä. Pistä kommentteihin omat suosikkisi, niin saan poimittua sieltä itselleni uusia (tai unohtuneita) tuttavuuksia pihan ankeille alueille.

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 2.jpg

Anopin pihassa hehkuvat vierekkäin kanadanpiiskut ja korallikanukat. Piiskut ovat järisyttävän keltaisia, kanukka muuttuu tumman punaiseksi. Auringon hohde kasvien takaa kruunasi kauneuden. Olen pistänyt meille samanmoisen yhdistelmän, mutta paikka ei liene paras mahdollinen, kun kasvu ja kauneusarvot ovat vielä kovin puutteellisia.

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 3.jpg

Isomaksaruoho on muuttumassa punaiseksi, samalla, kun sen mehevät lehdet pysyvät tuoreen vihreinä. Kasvi voi olla tylsä kesällä mutta ei missään nimessä syksyllä! Pihassani punalatva pyrkii kasvamaan kasvin kaveriksi, eivätköhän ne parin vuoden päästä loista yhdessä.

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 4.jpg

Villiviini on punaisuudessaan ihan omaa luokkaansa: ensin kellertävä, sitten oranssi ja viimein tumman punainen. Miksiköhän tätä ei ole vielä meillä?

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 5.jpg

Moni angervo on mahtava ruskakasvi. Jos niistä ei pidä ylenpalttiseksi, niitä voi istuttaa lehtien väriarvon vuoksi muiden pensaiden sekaan. Edelleen anoppilasta löytyy hieno sekoitus pensaita, joista morsiusangervo muuttuu punaiseksi, peruukkipensas on koko kesän mahtavan violetti ja hopeapensas hohtaa harmaan ja keltaisen sävyisenä. Ruusukin näyttää ruskan värinsä keltaisina ja taustalla sembramänty tuo ainavihantaa vihreää tukea. 

Puista pidän myös kirkkaankeltaisesta haavasta ja punahehkuisista vaahteroista. Ja keltaiset koivumetsät, ah. Onneksi puita kasvaa pihan ulkopuolella, niin kaikkea ei tarvitse yrittää saada itselleen.

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 10.jpg

Anopilta bongasin myös tämän padallisen kauneutta. Hortensiat jaksavat yleensä kukkia pakkasten tuloon saakka. Meillä tosin edes Endless summer -hortensiat (joiden pitäisi kukkia läpi kesän, aluksi vanhoilla versoilla ja sen jälkeen uusilla) eivät tahdo ehtiä kukkaan, mutta niihinkin tulee aivan mahtava ruska. Kuva löytyy alta, eikös olekin hieno?

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 7.jpg

Mitä mieltä olet näistä kasveista? Entä mitä itse suosit?

Syyskasvit_Kasvihormoni.fi 8.jpg

Hyvinvointi Sisustus Mieli

Metsän punaposket ja kinuskikuorrute

Puolukkakakku_Kasvihormoni.fi 3.jpg

Tein siskontytön ristiäisiin kakkukimaran ja omaksi suosikiksi nousi tämä syksyn tiivistämä puolukan ja kinuskin yhdistelmä. Nyt kakun puolukat sai tuoreina mutta puolukat toimivat yhtä hyvin pakastimen kautta tulleina.

Miten voikin olla, että jotkut asiat toimivat niin hyvin yhteen? Happaman kirpeä puolukka on täydellinen pari makealle ja pyöreän pehmeälle kinuskille. Kinuskin keittäminen on monesti vähän kuumottavaa onnistumisensa puolesta. Parhaan tuloksen saan, kun käytän teflon-pintaista kattilaa, keskimietoa lämpöä ja usein seosta veivaavaa haarukkavatkainta. Keitän kinuskia mieluummin hieman liian kauan kuin liian lyhyen aikaa, sillä mikään ei ole niin inhottavaa kuin kakun päältä pois valuva kuorrute. Kinuski on valmista, kun siitä vesilasiin tiputettu pisara pysyy kasassa painuessaan pohjaan. Mikäli kinuskia keittää yli kakun tarpeen, yli jääneen kinuskin voi pakastaa ja sulattaa vaikkapa jäätelön päälle.

Puolukkakakku_Kasvihormoni.fi 6.jpg

Puolukkainen kinuskikakku, noin 20 annosta

  • 6 munan kakkuphja
  • 6 dl vispikermaa
  • 1 dl vaniljakreemijauhetta (voit korvata 2 rkl vaniljasokeria ja 4 liivatetta)
  • 600 g rahkaa
  • 6 liiivatetta
  • 5 dl (tuoreita) kokonaisia puolukoita
  • 1 1/2 dl puolukkasurvosta 
  • 2 dl sokeria

Kostuttamiseen

  • vajaa 2 dl maitoa

Kinuskikuorrute

  • 4 dl vispikermaa
  • 2 dl sokeria
  • 2 dl fariinisokeria

Reunoille

  • 3 dl vispikermaa
  • 2 rkl sokeria tai vaniljakreemijauhetta

Valmistus

  1. Valmista kakkupohja kolmen lasin taktiikalla: Yhteen munat, kahteen seuraavaan sama määrä jauhoja ja sokeria. Lisäksi tarvitaan noin kaksi teelusikallista leivinjauhetta sekä sopivasti vatkausta ja kääntelyä. Mikäli jäit yhä suu auki, kurkkaa ohje täältä. Anna pohjalevyjen jäähtyä huoneenlämpöisiksi, vähintään 20 minuuttia. Kuvien kakku on paistettu kahdessa erässä leivinpaperilla vuoratussa uunipannussa (pellillä), näin kakusta saa suorakaiteen mallisen. (Valmistin tämän kakun gluteenittomana, tällöin jauhoseosta tulee laittaa pari ruokalusikallista enemmän. Lisäksi tykkään laittaa munien sekaan teelusikallisen psylliumia, joka auttaa gluteenitonta taikinaa pysymään paremmin koossa.)
  2. Laita liivatteet pehmenemään runsaaseen kylmään veteen vähintään vartiksi. Valmsita tällä väin täyte muutoin. Nosta liivatteet vedestä ja valuta sekä purista niistä ylimääräinen vesi pois. Liuota puoleen desiin kuumaa vettä esimerkiksi kahvikupissa.
  3. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi.
  4. Lisää joukkoon vaniljakreemijauhe ja jatka vatkaamista, kunnes seos näyttää kiinteytymisen merkkejä.
  5. Lisää kuumaan veteen sekoitetut liivatteet ja rahka vaahdon sekaan voimakkaasti sekoittaen.
  6. Lisää vaahdon joukkoon puolukat sekä sokeri. Sekoita tasaiseksi.
  7. Kokoa kakku: Jaa kakkupohja neljään osaan (kuvissa kaksi uunipannun kokoista levyä on halkaistu puoliksi). Nosta ensimmäine levyistä tarjoiluvadille ja kostuta hieman alle puolella desillä maitoa. Aseta levyn päälle hyydytyskehikko (kuvan kakulle rakensin sen kuohukermojen pahvilaatikon sivulaidoista, jonka vuorasin siivulla leivinpaperia). Kaada päälle kolmasosa täytteestä ja nosta toinen kakkulevy päälle. 
  8. Toista kahdesti, kunnes olet saanut kakun kootuksi. Laita kakku viileään hyytymään.
  9. Keitä kuorrutuskinuski. Mittaa aineet teflonpinnotteiseen kattilaan ja keitä parikymmentä minuuttia keskilämmöllä, kunnes kinuski sakenee. Varmuuden kinuskin kypsyydestä saat vesilasitestillä: ota lasi kylmää vettä ja tiputa sinne pisara kinuskia. Mikäli kinuski pysyy miltei pisarana pohjalle painuessaan, se on valmista. Mikäli pisara hajoaa, jatka keittämistä. Anna jäähtyä, kunnes kinuski näyttää jähmettymisen merkkejä. Voit nopeuttaa jähmettymistä asettamalla keittokattilan kylmän veden sekaan esim. tiskialtaaseen.
  10. Kaada valmis kinuskikuorrute kakun pinnalle, kun kakku on vielä hyydytyskehikossaan. Anna kakun hyytyä vähintään viisi tuntia.
  11. Poista kehikko kakun ympäriltä, kun se on jähmettynyt.
  12. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta se sokerilla. Mikäli käytät vaniljakreemijauhetta, lisää se kerman sekaan jo vaahdotuksen alkuvaiheessa.
  13. Pursota kerma kakun reunoille ja koristele kakku haluamallasi tavalla.

Puolukkakakku_Kasvihormoni.fi 7.jpg

P.S. Arvaa, mikä on juhlakakkujen teossa parasta? No tietenkin seuraava aamu, kun kakkuannoksesta pitää ottaa blogiin kuva ja on pakko syödä kakkua aamupalaksikin.

Koti Ruoka ja juoma