9 kuukautta

Yhdeksän kuukautta on tullut täyteen pienen Ässän elämässä. Niin kauan kuin hän kasvoi mahassa on hän kasvanut nyt myös sen ulkopuolella. Pienen pienestä vastasyntyneestä on tullut jo lähes taapero.

img_3544.jpg

Riehupiiri, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?

Yhdeksän kuukautta vanha neiti S

  • konttaa lähes joka paikkaan
  • seisoo tuettuna ja hetkittäin ilman
  • sormiruokailee osittain
  • kävelee, jos taaperokärry on tukena ja mitä vain tukea pitkin
  • kiipeilee 
  • nauttii ulkoilemisesta (pitää pienisitä kivistä)
  • on erittäin kiinnostunut ympäristöstään
  • sanoo: ättä (äiti), ssi (isi), ppu (puuro?), zsi (koira), äti (koira)
  • pärisyttää ”ärräää”
  • hokemia löytyy erisävyisinä: mämmämämämämä, tähtätähät jne.
  • kiljuu, nauraa, käkättää, räkättää
  • halii, pusuttelee, ja silittää
  • leikkii kukkuu -leikkejä
  • omaa loistavan huumorintajun
  • nauraa sanalle ”ei”
  • lempilelu on kaukosäädin tai Isin puhelin

Uskomatonta, kuinka nopeasti ne lapset todella kasvavatkaan! Ei sitä toisten puheista voi mitenkään ymmärtää, itse se on nähtävä ennen kuin tajuaa.

Mitä taitoja muiden naperoille on kehittynyt yhdeksässä kuukaudessa? Entä mitä taitoja ehti kehittyä ennen kymmentä kuukautta?

img_3525.jpg

img_3306.jpg

img_3346.jpg

Seuraavaksi odotellaankin sitten ilmeisesti niitä ensiaskeleita...?

 

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe

Nuttura lähti kampaajalle

Nuttura, tuo kuuluisa kotiäidin luottokampaus suuntasi tänään tiensä kampaajalle. Aikomukseenaan lyhentyä mittaan, jota ei enää nutturalle kietaista. Ihana pirteä polkka! Oih, juuri sellaisen minä nyt haluan! 

img_3587.jpg

Nuttura lähdössä suureen muodonmuutokseen

Olen kuluttanut monta päivää etsimällä Pinterestistä inspiraatio- ja mallikuvia hiuksista, jollaiset haluan. Tullesamme eilen Tampereelle, julistin kovaan ääneen, että huomenna lähtee hiukset, tämä karsea takkukasa, joka ei ole enää ei minkään näköinen. (Luottokampaajani siis majailee Tampereella, siksi kampaajareissuni ajoittuvat aina tänne.)

Sitten tuli aamu ja lähdin kampaajalle. Joku voisi sanoa, että tuli lähdettyä soitellen sotaan. Päästyäni kampaajanpenkkiin olin jo totaalisen epävarma suuresta päätöksestäni. Tiedusteltuani asiaa kampaajaltani olin jo täysin varma, että pituudesta ei lähde mitään; hiukset eivät ehtisi kasvaa takaisin ennen hääkampausta. Ja se on deal breaker jos mikä!

Tämän näköisenä minä sitten tulin ulos sieltä kolmen tunnin jälkeen:

img_3600.jpg

img_3611.jpg

Nutturapotentiaalia

Vaikka lopputulos ei ollutkaan kovin radikaali muutosasteeltaan, olen tyytyväinen. Uusi väri sai hiukset näyttämään huolitellummilta ja antoi edes vähän sitä kaivattua uutta ilmettä. Polkka saa odottaa ensi syksyyn. Nuttura on taas keskuudessamme todennäköisesti jo huomenna 😉

 

 

Kauneus Oma elämä Hiukset Höpsöä