Tip-tip-joko-vihdoin-saa-tap

Tähän alkuun on heti pakko tunnustaa, että osa näistä kuvista on otettu jo jotain pari viikkoa sitten. Joo…Mulla on ollut koristeltu pikkukuusi olkkarissa jo parin viikon ajan. Onks vähä jouluhihhulia, hih? 😉 Ikeassa oli vaan niin ihania pikkukuusia, että en voinut vastustaa ja ostin yhden isomman ja KOLME pienempää…

Ja ennen kuin tuomitsette, voin selittää! Löysin kourallisen joulupalloja tuulikaapin pikkulokerosta, jonne olin jemmannut viime vuoden ovenvieruskuusen (kyllä, olen myös ihminen, jolla on jouluna monta pikkukuusta) pallot, kun en ollut jaksanut niitä kaivella omalle paikalleen laatikkoon, joka on varaston perimmäisessä nurkassa. Pallojen lisäksi kiedoin kuuseen oman helminauhan, jota ei tule yhtään käytettyä. Ja siinä se, instant joulufiilis. Enää höyryävä glögilasi käteen ja sohvanmutkaan syömään pipareita, niin maailma on valmis.

Lempihajuvesi alkaa huveta jo uhkaavasti, kääks. Rakas Joulupukki, öhöm tuota… ;)

Meillä on kynttilöitä ympäri kämppää muulloinkin kuin vain jouluna, mutta näin vuoden pimeimpään aikaan niitä tulee poltettua ehdottomasti eniten. Monissa bloggarit aina sanovat, etteivät sen kummemmin koristele kotia joulun alla, vaan koristeeksi riittävät kynttilät, kuusenoksat ja joulukukat. Onhan se niinkin ja varmasti totta varsinkin adults only -kodissa. Mutta kyllä näin lapsiperheessä mulle ainakin se varsinainen joulufiilis tulee vasta sitten ihan joulun alla, kun kaikki pikkukäsin väkerretyt tontut ja askartelut pääsevät omille paikoilleen ja eräänkin tänttähäärän silmät alkavat loistaa odotusta ja jännitystä. 

Sitä odotellessa riittää koristeluiksi nyt tämä. Ehkäpä vielä pari amaryllistä ja/tai joulutähteä. Ja kaikista ihanin koriste on tuo matalalta paistava talviaurinko, joka pehmeällä hehkullaan saa kaiken näyttämään niin paljon kivemmalta. Kodin ja elämän yleensäkin ;).

Rentouttavaa sunnuntaita!

Christmas, are we there yet?

K.K.