Karoliina Sallinen-Pietikäinen – #Vauvavuosi

Vauvat, nuo ihanat kuolamonsterit ja tulevaisuuden toivot. Karoliina pitää Lilyssä Kolmistaan-blogia, ja hänen kirjansa on blogahtavaa tekstiä – kevyttä, helppolukuista, hauskaa, koskettavaa, suoraan tunteisiin pureutuvaa ja aitoa.

Lapsista ja lapsellisuudesta on tullut minulle ajankohtainen aihe sen jälkeen, kun ystäväpariskuntani hankki itselleen pikkuisen jatko-osan. Tällä hetkellä pikkuotus opettelee tarmokkaasti puhumaan ”ällll, älllll, ällllllll”-äänteiden avulla.

2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulle ei ole poikkeuksellista tehdä lukupäätöstä pelkästään kirjan kansikuvan perusteella. #Vauvavuosi on siitä poikkeuksellinen, että se sai huomioni kannen värin perusteella – vaaleanpunainen on yksi parhaita värejä masennuksen selättämiseen. Myös Sanni Kariniemen kuvitukset kirjan sivuilla antoivat rempseän vaikutelman siitä, mitä tuleman pitäisi.

Luin kirjan kahdessa päivässä, ja monet sen tarinoista kuulostivat siltä kuin ne olisivat voineet tulla ystäväni suusta. Tarinat yövalvomisista, kiiresuihkuista, lapsesta joka vaatii huomiotasi jokaisen päivän jokaisena hetkenä, suuresta rakkaudesta ja suunnattomasta väsymyksestä.

”Vaikka minä olen kyllä itsekkäämpi”, ystäväni naurahti, ”en todellakaan varo jokaista kolahdusta ja ääntä tai hipsuttele hiljaa kun vauva nukkuu. Pitää tottua elämisen ääniin.” Myötäilin ja olin samaa mieltä. En tiedä lastenkasvatuksesta mitään, mutta sen tiedän että maailma ei pysähdy ympärillä vaikka uniaika tulee.

Tuttu on myös ajatus siitä, kuinka kaikki muut tietävät vanhemmuudesta paremmin kuin itse. Läheisyyteen uskovat hippivanhemmat tuputtavat kirjan päähenkilölle omaa mentaliteettiaan, neuvolassa on harjoittelussa kaikkitietävä finninaama. Toisaalta toisista vanhemmista saa tukea, mikään asia ei ole liian pyhä jaettavaksi, ja toisten heilahtelevia mielentiloja ymmärtää paremmin kun on itse kokenut saman.

Ulkopuolisen silmin, blogeja, uutisia ja kavereiden Facebook-tilapäivityksiä lukiessa, minulle muodostuu vaikutelma siitä, että nykyään vanhempia syyllistetään vähemmän omista valinnoistaan. Enemmän tukea, vähemmän päänaukomista. Pidän tätä vain ja ainoastaan positiivisena kehityssuuntana; muistan vielä kymmenen vuoden takaa julkisen keskustelun, jossa puitiin kovasti sitä, miksi vanhempien pitää aina olla täydellisiä kaikessa. Erityisesti äitien.

Vasta romaanin luettuani tajusin, että se on jatko-osa teokselle Tee-se-itse-vauva. Saattaa siis olla, että palaan Karoliinan kirjallisuuden pariin toisen kirjan muodossa.

Kulttuuri Kirjat Suosittelen Höpsöä

50 faktaa elämästäni

Päätin tehdä vaihteen vuoksi astetta hiljaisemman postauksen, joka keskittyy pelkästään minuun ihmisenä. Sellaisen, mitä on hyvä kirjoitella toimistolla työpäivän jälkeen, kun kaikki muut ovat jo lähteneet kotiin, ja itsellä on vielä kupissa jäljellä vähän jäähtynyttä teetä.

 

1. Olen aina tehnyt yksinkertaisia käsitöitä. Tänä vuonna vastaani tuli kuitenkin niin suuri suru, että aloin tehdä niitä tietoisesti surunkäsittelyn keinona.

2. En haluaisi olla nuorempi, vaikka minulle tarjottaisiin mahdollisuus siihen. Koen että opin joka vuosi enemmän ihmisenä olemisesta.

3. Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää siitä asti, kun opin kirjaimet. Ensimmäisen päiväkirjani ensimmäiselle sivulle kirjoitin pelkkiä aakkosia.

4. Pidän mielenkiintoisena ja kauniina sitä, että ihmiset ilmaisevat sukupuoltaan avoimemmin ja värikkäämmin kuin ennen.

5. Virpi Hämeen-Anttilan ”Alastonkuvia” on lempikirjani. Luen sen vähintään kerran vuodessa koskaan kyllästymättä.

6. Olen opetellut hyväksymään sitä, että toisten ihmisten valehtelu ja epärehellisyys ei ole minun syytäni.

7. Tahtoisin osallistua lempeisiin orgioihin.

8. Suosittelen joogaa ihan kaikille sukupuolesta, iästä, ammatista ja kiireellisyysasteesta huolimatta. Se on hyvin henkilökohtainen asia.

9. Unelmasuhteessani olisi yksi mies ja yksi tai useampi nainen. Minun lisäkseni, siis.

10. Tahtoisin opetella neulomaan kuutiopuikoilla.

 

11. Ajattelen ongelmissa aina ensimmäiseksi ratkaisua. Sen jälkeen sitä, miten ratkaisu saavutetaan. Suren vasta jälkeenpäin.

12. Ymmärsin kirjonnan hienouden kunnolla vasta viime syksynä. Olen siinä kömpelö, mutta kehityn koko ajan.

13. Kömpelyys näkyy myös uimisessa. Pysyn pinnalla, mutta uin osapuilleen yhtä hyvin kuin hirvi vaatenaulakko päässä.

14. Rakkaus on minulle luonnon jälkeen tärkeämpää kuin mikään muu elämässä.

15. Jonain päivänä aion opetella saamenkieltä ja navajoa.

16. Uskon, että ihmisten vastuulla on opetella sellaista elämää, jota voi elää harmoniassa luonnon ja eläinten kanssa.

17. Entinen lempikaupunkini Suomessa oli Hämeenlinna, nykyään alan rakastaa Kajaania joka päivä enemmän.

18. Tahtoisin tavata Virpi Hämeen-Anttilan kasvotusten ja jutella hänen kanssaan hänen kirjoistaan.

19. Minulla on Patreon-tili (www.patreon.com/ylvanaar) taiteelle.

20. Paahdan ja jauhan itse kahvini.

 

21. En pidä yllätyksistä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän hiljaisesta, ennustettavasta ja tasaisesta elämästä.

22. Teen joka vuosi Spotify-palveluun uuden soittolistan, johon pyrin keräämään vain musiikkia, jota en ole ennen kuunnellut.

23. Tahtoisin vielä joskus opiskella yliopistossa kirjallisuutta.

24. En ole kovin hyvä laittamaan ruokaa itselleni, toisille kokkaan mielelläni.

25. Ollessani yksinäinen menen kauppaan koskettelemaan pehmeitä kankaita ja vaatteita.

26. Jos en kärsisi migreenistä, tekisin varmasti paljon enemmän töitä.

27. Olen ollut viehtynyt japanilaisesta kulttuurista siitä asti kun löysin isäni kirjahyllystä japanilaisia haikurunoja.

28. Opiskelin peligraafikoksi, mutta päädyin tekemään toistaiseksi töitä pelituotannon parissa.

29. Romanttisimmat treffit olisivat mielestäni kirjastossa tai metsässä.

30. Pidän eräilystä.

 

31. En pidä suklaasta tai makeisista, mutta sitäkin enemmän tuoreista hedelmistä ja marjoista.

32. Alkoholijuomista pidän ainoastaan viinistä.

33. En osaa kuunnella äänikirjoja tai podcasteja. Kuunneltaviin asioihin on vaikea keskittyä.

34. Tiedostan voivani paremmin silloin kun lenkkeilen säännöllisesti, mutta en silti osaa varata sille aikaa.

35. Lempivärejäni ovat punainen, vihreä ja valkoinen – elämän, luonnon ja lumen värit.

36. Hoidan ihoani huolella, mutta epäsäännöllisesti. Minulla on onnekseni hyvä iho joka ei vaadi päivittäistä huomiota.

37. Kauneudenhoitotuotteista ja hyvinvointituotteista ehdoton monipuolinen suosikkini on kookosöljy, jota käytän kaikkeen.

38. Minulla on vain yhdet siistit vaatteet kerrallaan. Ostan uudet vasta, kun vanhat eivät ole enää edustuskunnossa.

39. Olen hengellinen, mutta en uskonnollinen ihminen.

40. Uskon, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, ja että tieto ja koulutus parantavat yhteiskuntaa.

 

41. Pelkään kuolemaa. Kukapa ei?

42. Jos voittaisin lotossa, maksaisin minulle rakkaiden ihmisten velkoja pois, ostaisin talon, ja sijoittaisin loput rahat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen.

43. Uskon, että kaikella on merkityksensä.

44. Kirjoitan joka päivä. ”Huonoina” päivinä kirjoitan vain päiväkirjaa, hyvinä sivukaupalla tekstiä.

45. Osallistun vuosittain National Novel Writing Monthiin sekä National Camp Writing Month-tapahtumiin. Vuodessa kirjoitan 1-3 lyhytromaania.

46. Muun ajan vuodesta editoin näitä lyhytromaaneja, etsin niistä ongelmakohtia ja hion niitä uskaltaakseni lopulta tarjota niitä kustantamoon.

47. Haaveilen omasta ruusutarhasta.

48. Omistan rönsyliljan, joka lisääntyy ennätysvauhtia. Toin sen työpaikalle, josta voin kätevästi tarjota ”rönsylapsia” ohikulkijoille.

49. Mielestäni kaikkien ihmisten tulisi katsoa elokuvat Avatar, Prinsessa Mononoke, sekä Tuulten laakson Nausicaä.

50. Päädyn usein töissä johtoasemaan, vaikka yrittäisin aktiivisesti tehdä jotakin muuta. Pidän tätä luottamuksen osoituksena ja yritän suhtautua siihen nöyrästi.

Suhteet Oma elämä