Niin on syksy jo pitkällä, kiireet ja menot ovat lisääntyneet sitä myötä kun lehdet puista putoilevat. Kaikesta touhusta johtuen syntyi myös tahaton tauko bloggailussa. Arvelinkin, että jossain kohdin täytyy joistain kivoista asioista tinkiä ja keskittää voimiaan valikoiduille tahoille. Unelmat ja suunnitelmat elävät kuitenkin vahvana.

Mutta vitsi miten kaunis ja lämmin syksy meillä on takana. Kuvat on otettu syyskuun alkupuolella, jolloin vielä tarkeni hamosessa ilman sukkia. Nyt onkin jo saanut siirtyä sukkiksiin, kaulahuivia pitää kietoa tiukemmalle ja aamulla olisin jo melkein kaivannut pipoa päähän, hrrr.

Huomaan kylmyyden ja kiireen saavan minut astetta vakavammaksi, asioiden valoisat puolet näyttäytyvät hieman valjummassa valossa ja osittain haluaisin vajota pieneen talvihorrokseen. Saan suuren osan energiastani auringosta ja valosta.

Syksyssä on tietenkin paljon kauniita puolia, joista nautin suuresti. Kaikki luonnon ihanat värit ovat loistossaan sekä pimenevissä illoissa on oma tunnelma, johon on helppo käpertyä kynttilän valossa. Syksyisin on usein paljon uusia alkuja ja rohkeita irtiottoja ja myös pukeutuminen on varsin inspiroivaa, kun saa taas kerrostautua eri väreihin ja materiaaleihin, kuten lämpimään villaan. Ja saan luvalla käyttää lempivillistäni, vaikka sitten joka päivä. 

Kaikesta kiireestä johtuen on myös luovuus ja inspiraatio ajoittain kateissa. Kiire, jonka olen itse luonut ja jossa on paljon mieluisia asioita, mutta ei ole aikaa vain antaa ajatusten lentää ja luoda uusia suuntia. Toisinaan uuden luominen ja asioiden merkitysten ymmärtäminen kaipaa täydellistä lepoa ja irtiottoa, jolloin syntyy oivalluksia, jotka kumpuavat jostain alitajunnasta – mielen levosta. Joten muistakaa ihmiset välillä laiskotella, sekin on aivojen työtä!

Laiskottelun suunnittelu saakin minut jo aavistuksen luovammalle tuulelle, joten jatkoa taatusti seuraa.

Mekko/Dress COS // Neuletakki/Cardigan Acne // Kengät/Shoes Vagabond

Kuvat: Hanna K 

-M