Sormet multaan

40.png

Upotin sormet kylmään multaan ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Laitoimme pikku neidin kanssa porkkanoita itämään. Voi sitä riemua, kun pienet vihreät taimet näkevät päivänvalon. Taitavat sekä äiti että tytär olla yhtä lapsellisen innoissaan. Aikamoista jännitysnäytelmää, sanon minä.

Teimme myös pihainventaarion, siistimme kukkapenkit ja muokattiin kasvimaa. Iloksemme huomattiin, että viimevuotinen ruohosipuli oli hengissä, samoin muutaman vuoden vanha timjami. Keväisin se näyttää aina ihan puiselta, mutta kesällä se tuottaa runsasti tuoksuvia oksia. Parin vuoden takainen rucola vihersi myös, ihanaa! Viljelylaatikkoon laitetaan kasvamaan myöhemmin myös herneitä (viime kesän hitti meillä!), avomaankurkkua ja jotakin yrttiä. Kuumalle terassille on tarkoitus hankkia tomaatin taimia.

Kirsikkapuu kukkii (huimat kolme kukkaa), omenapuu vihertää jo ja marjapensaat ovat kasvaneet. Mansikat talvehtivat hyvin laatikossa, mutta nyt ne palasivat takaisin ruukkuihin terassille. Jospa tänä kesänä ehditään herkuttelemaan ennen lintuja 🙂

Meillä on vasta pari vuotta ollut oma piha, mutta olemme olleet tosi innokkaita amatööripuutarhureita/viljelijöitä. Monta asiaa on opittu kantapään kautta, mutta on sitä jotakin jäänyt mielenkin. Jatkan myös haaveilua omasta karvihuoneesta, jonne perustaisin oman keittiöpuutarhan.

Pihakausi on nyt korkattu, satoa odotellessa!

puheenaiheet ajattelin-tanaan diy sisustus

Pizzaa piknik-koriin – Raikas sitruunaricottapizza ja tuhti pekoniperunapizza

34.jpg

35.jpg

Meillä tehtiin viikonloppuna pizzaa. Listalla oli vanha tuttu pekoniperunapizza sekä uusi tuttavuus raikas sitruunaricottapizza. Kaksi aivan erilaista pizzaa, yhdelle aterialle täydellinen makupari. Toinen on tuhti ja suolainen, toinen raikas ja pehmeä. Ei uskoisi, että pizzaa voisi luonnehtia raikkaaksi, mutta tässä tapauksessa se pitää mielestäni hyvin paikkansa. Kumpikin maistuu myös viileänä, sopivat hyvin vaikka vapun piknik-koriin.

Kummassakaan pizzassa ei ole perinteistä tomaattipohjaa tai runsasta mozzarellakuorrutusta. Pohjalla on gremolata ja juustona päällä parmesaania. Jälkimmäisen ohjeen löysin hiljattain Stockmannin reseptilehtisestä. Olin alkuun skeptinen, mutta tulos oli herkullinen.

Avainasia on rapea pohja. Päätin testata Lainahöyhenissä-blogin vinkkiä ja laitoin pizzapohjaan juoksevaa hunajaa. Olen aiemmin luottanut oliiviöljyyn ja uskonut sen tuovat pohjaan väriä ja makua. En edelleenkään säästele öljyn käytössä, mutta hunajan aion ottaa jatkossa mukaan reseptiini. Se toi hienosti väriä, paistopinta oli upea. Ja varmasti auttoi myös taikinan nostatuksessa, hiivahan käyttää sokeria ravinnokseen.

Tein pohjan käsituntumalla, koska sen teko on tuttua. Kulhoon meni noin 4dl vettä, muutama tl suolaa, iso loraus juoksevaa hunajaa, pari isoa lorausta oliiviöljyä, kuivahiivaa 2 tl sekä durumjauhoja. Sekoitin lämpimään veteen kaikki paitsi suurimman osan jauhoista.  Lisäsin jauhoja vähitellen ja jätin taikina löysähköksi. Pääasia on, että taikinasta ei saa tehdä liian tiivistä. Pitää myös uskaltaa laittaa riittävästi oliiviöljyä ja suolaa. Jaoin taikinan kahteen ja tein kaksi ohuen ohutta pohjaa.

 

SITRUUNA-RICOTTA -TÄYTE

ricottajuustoa

iso nippu persiljaa

3 valkosipulinkynttä

1 luomusitruuna

noin ½ dl oliiviöljyä

Hienonna valkosipuli sekä persilja ja sekoita ne öljyyn. Levitä gremolata pizzapohjalle, lisää ricottaa reilusti (laitoin lähes koko purkin) ja pirskottele oliiviöljyä päälle. Tee sitruunasta mandoliinilla tai veitsellä todella ohuita viipaleita ja laita pizzan päälle (kovin montaa ei tarvita). Paista 240 asteessa noin 10 minuuttia. Koristele parmesaaniraasteella ja rucolalla.

HUOM. Pidin täytteestä, mutta osa pöytäseurueesta piti sitä paikoitellen voimakkaana. Ensi kerralla aion ehkä kokeilla sitruunaviipaleiden tilalla raastettua sitruunan kuorta ja lorausta sitruunan mehua. Tosin voi olla, että sitruunoissakin on eroja. Viipaleita kannattaa siis laittaa säästeliäästi, mutta tasaisesti. Ja tehdä niistä toooodella ohuita. Mieto ricotta onneksi tasoittaa hapokkuutta.

 

PEKONI-PERUNA -TÄYTE

noin 4-6 perunaa

6-8 siivua pekonia

oliiviöljyä

balsamiviinietikkaa

rosmariinia

3 valkosipulinkynttä

suolaa

parmesaania

Hienonna valkosipuli sekä rosmariini ja sekoita ne öljyyn. Lisää balsamiviinietikka ja maun mukaan suolaa. Levitä gremolata pizzapohjalle. Viipaloi kuorituista perunoista ohuita viipaleita ja lado pizzapohjalle. Lisää päälle pekoviipaleet. Raasta parmesaania päälle ja paista 240 asteessa noin 10-15 minuuttia. Koristele rucolalla.

36.jpg

37.jpg

koti ruoka-ja-juoma diy