Vanhassa vara parempi
Vietettiin aurinkoinen pääsiäinen mökillä. Odotan aina sitä, että pääsen laittamaan ruokaa. Kaikki maistuu mökillä paremmalta.
Perheemme mökille on kerätty vanhoja astia-aarteita, jotka ovat käytössä vuoden ympäri. Pidän vanhoista astioista, mutta lapsiperheen arkikäytössä ne eivät tunnu kovin luontevilta. Kymmeniä vuosia vanhoja vanhoja aarteita haluaisi vaalia ainakin siihen asti, että lapsetkin ymmärtävät niiden arvon.
Mutta kun päästään mökille, silmäni heltyvät näille ihanille 60-luvun astioille, joilla on jo paljon tunnearvoa. Mökillä vanhat Arabian astiat ja englantilainen posliini käyvät käsi kädessä. Nämä astiat tuntuvat tuossa ympäristössä aivan vastustamattomilta. Letut ovat aina lettuja, mutta näissä kukallisissa astioissa ne ovat ihan eri maata. Kahvikin maistuu ihan erilaiselta juotuna tuosta pienestä Arabian Maija-kupista.
Ihmeellistä, mutta totta.
Kotiin päästyämme kaivamme kaapista taas esille Teemat ja Kartiot. Ne tuntuvat omilta. Ja tästä linjasta ei luovuta, kunnes taas lähdetään mökkeilemään.
Sulatettuja marjoja Arabian 1960-luvun Sampo-lautasella (vas.).
Päätin leipoa pääsiäisen makeaksi herkuksi banaanileivän. Se jotenkin sopii teemaan. Tosin voi olla, että houkuttimena toimivat myös pääsiäisen keltaiset banaanit… Banaanileipä on mehevä, tosi helppo, pitkään säilyvä kahvikakuksi sopiva herkku. Teen sitä aika usein, juuri helppoutensa takia. En ajattele sitä leipänä, kyllä se kakun puolelle menee. Banaanileivän voi tehdä hyvin jo nyt ennen pyhiä, koska se paranee vaan päivien kuluessa. Tosin se myös hupenee kovaa vauhtia, ei taida kovin kauaa meillä tuokaan säilyä.
BANAANILEIPÄ
