Ei ole edes kirjaa saanut luettua!
En mennytkään suoraan kotiin hieronnan jälkeen vaan pistäydyin kahvilaan. Päivä tuntuu koko ajan pidemmältä ja se saa kiireen kotiin pesemään pyykkiä tuntumaan vähemmän oleelliselta. Istahdin alas lukemaan ja odottamaan kahvia.
Kirjan lukeminen on nautintoa, ajanviete ja huvi. Yhtä lailla se voi olla muutakin, ikään kuin tarve. Kansien väliin upotessa pääsee samaan aikaan jonnekin toisaalle ja sitten kuitenkin lähemmäksi itseään. Hyvä kirja aiheuttaa mielikuvia, nostaa muistista esiin piiloon jääneitä hetkiä ja saa aikaan keskustelua sisältäpäin. Saa ajatukset liikkeelle, surisemaan ja poksahtelemaan.
Saan kirjan vihdoin parin viikon kitkuttelun, liian lyhyiden bussimatkojen ja lähestyvän unen takia, luettua loppuun. Helpotti heti jo vähän. Ja silloin kynäkin alkaa kulkea paremmin.
