Akkainviikko – muistilappu itselle

Tämä on muistilappu itselleni kun olen ylittänyt luvun neljäkymmentä. Se ikä tuntuu olevan näitä rajapyykkejä. Tai viesti viisikymmentäviisi tai kuusikymmentäseitsemän vuotiaalle minulle. Muista että..

..syntymäpäivä on aina vähintäänkin kakun arvoinen päivä. Tai uusien korvakorujen. Ainakin sen arvoinen ettei tarvitse imuroida vaan katsoa lempielokuvaansa. Voi laittaa vähän nätimmän mekon tai järjestää kutsut. Jokainen vuosi on saavutus ja juhlimisen arvoinen. Oma päivä.

Torey Haydenkin kirjoittaa Tiikerilapsessa;

”Olemmehan me kaikk joskus syntyneet, ja minusta on turhan vaatimatonta olla olevinaan, ikään kuin oma syntymäpäivä olisi sivuseikka.?

..nimipäiväksi voi jonkun erityisen rutiinin luoda. Jos ne ovat joulukuussa niin lämmittää glögi kivoimaan kuppiin mitä on. Tai jos ne ovat kesäkuussa niin uusia perunoita. Retki läheiseen saareen. Suomenlinnaan tai lapsuuden lammelle. Miettiä kuinka kivaa on, että on annettu nimi, valikoitu sinulle omaksi. Nimi jonka ympärille kokonainen ihminen rakentuu.

..toisenkin nimen päivä näin akkainviikolla on hyvä syy koota ihmisiä samaan kahvipöytään ja valita tarjottavaksi mistä itse tykkää. Minä halusin prinsessakakkua ja punssirullia. Marsipaania kuin sisällä asuisi pieni ruotsalainen.