Keskeneräisten klubi

Pehmeitä paketteja

Muistan yhä ikävuodet, siinä teini-iän, ja rippikoulun tienoilla, ennen Abban Dancing queenia, kun pehmeät paketit muuttuivat kovia odotetuimmiksi. Ennen sitä mummojen ja kummien lahjat jotka koplotellessa paljastuivat pyyhkeiksi, aluskerrastoiksi ja fleecepaidoiksi, olivat ”njääh” osastoa. Tein kuten rusinapullan ja kalapuikkojen kanssa. Käsittelin ensin tylsemmät. Pullasta söin rusinat (sanonta että syö VAIN rusinat pullasta ei päde minuun) […]

Lumiterapiaa

Lumiterapiaa

Terapia. Siinä sana johon liittyy oletuksien rakentamia mielikuvia. Niissä köllötellään divaanosohvalla puimassa lapsuutta ja ahdistuksia ”kallonkutistajan” istuessa lähettyvillä jalka ristittynä toisen päälle. Hänen silmälasina tahtovat valua. Harvinaista tosin ettei tuntisi ketään joka on käynyt terapiassa, oikeastaan tuntuu, että on vähän out, sulkeutunut tai jäänyt paitsi jos ei voi käyttää fbook-kuvassaan ”minäkin olen käynyt”. Tosin itsensä […]

Kummallisia aikoja

Kummallisia aikoja

Miten kummallinen joulu. Ystävä altistui virukselle työpaikalla vain pari päivää ennen vapaita ja päätyi karanteeniin. Murheen keskeltä löytyi iloa, kun hänen poikaystävänsä toi kotoaan laatikollisen kuusenkoristeita, hankki tuoksuvan kuusen ja suuren tontun sen juurelle. Hänen minimalistin sydämessään on kuulemma joulukoristeiden kokoisia aukkoja. Joulun rakentaminen odottamattomaan paikkaan voi yllättää ja tallettua jonnekin syvälle. Muistan yhä joulun […]

Keskeneräisten klubi

Joululahjoista

Löysin viimein joulupaperia jonka vein kassalle asti. Harmaanruskeaa jossa on kuusenoksatupsujen kuvia. Ehkä tilaan sitä kanelinväristä vielä. Joululahjojen paketoinnin aakkoset olen imenyt perintönä. )Samoin kuin joulutähtien jättämisen kauppaan kun vieressä on amarylliksia, hyasintteja ja jouluruusuja.) Kaunista leveää nauhaa, kunnon kiharrukset ja siistit taitokset. Ja erityinen joulupaperi, ei mitään rumia ja liian ohuita käsitellä. Laitan Netflixistä […]