Halauksin
Kuuntelin uusimman jakson Tammen kirjallisuuspodcastia jossa toimittaja ja suomentaja Kristiina Rikman ajautuivat keskustelemaan halaamisesta jutellessaan Elizabeth Stroutin kirjoista.
Tuli ikävä halauksia. Mummon halauksia joita on aina alussa ja lopussa. Nykyään myös kesken kaiken.
Halaaminen on joillekin äärimmäisen luonnollista jo ensitapaamisesta alkaen. He voivat spontaanisti osoittaa myötätuntoaan kansalaisopiston kurssilla toiselle, ylipäätänsä koskettaminen on toisille luonnollisempaa. Joidenkin ihmisten kanssa on luonnollisempaa halata kuin toisten ja on ihanaa, että halaaminen on yleistynyt kuulemani mukaan myös esimerkiksi nuorten poikien kesken.
Halaaminen voi myös olla äärimmäisen vaikea asia. Podcastissa puhuttiin siitä kuinka äidin ja lapsen halaaminen saattaa tuntua vaikealta, eikä siinä ole kyse rakastamisen puutteesta. Olen huomannut että aikaa myöten ihmiset pehmenevät halauksille. Mummoni ei kuulemma halaillut niin paljon äitini ollessa lapsi. Mutta meitä lapsenlapsia, ja nykyään kyllä myös omia lapsiaan, hän on aina halannut paljon ja joka kerta. Jos ymmärtäisin jotakin matematiikasta, voisin puhua funktiosta, kun vuosien lisääntyessä halaukset kasvavat suhteessa. Vaikka näemme toisiamme nykyään vähemmän.
Se mikä saa minut tuntemaan onnellisuutta nykyisessä suhteessani on arkinen halaaminen. Se että toiselta voi leikillään vaatia halaamista jos ei muuten ole saanut tarpeeksi. Se että voi elää samassa tilassa puuhaillen tuntikausia omiaan, mutta käy välillä halaamassa, on minulle hyvä olotila. Vaikka toisinaan tunnen suurta ikävää johonkin menneeseen, muistan tässä sylissä että fyysinen läsnäolo, sen antaminen ja sylin aukipitäminen, on se mitä tarviten. Joka päivä.
On silti ikävä kaikenlaisia halauksia. Ehkä siitä tulee luonnollisempaa mitä enemmän sitä tekee, niidenkin kanssa joiden kanssa halaa vähemmän. Sillä nyt tekisi kovasti mieli. Halata kaikkia tärkeitä ihmisiään oikein kunnolla. Virtuaalisesti on niin helppo kirjoittaa ”terkkuja ja haleja”. Nyt niitä oikeasti haluaisi antaa.