Hitaan lukijan bpy-luku
Helsingin kirjamessut lähestyvät. Lippuja on jaossa instagramtileillä, blogeissa ja arvonnoissa. Pienessä punaisessa tilaajalahjaksi saadussa uusretroradiossakin jaettiin lippuja. Juontaja kysyi soittajalta onko hän kova lukija ja kuinka monta kirjaa menee vuodessa.
On tyypillistä liittää kirjanlukija korkeaan luettujen teosten viereen. Kirjanrakastaja lukee intohimosta, nautinnosta, tiedonjanosta ja viihteestä. Koukuttuu ja karkaa kansien väliin. Jos kirjanlukutahtia voisi mitata kuvitteellisella bpy-luvulla (books per year), olisin epälukija. En ole kirjojen suhteen niin kova ahmimaan kuin suklaata, jäätelöä tai leivoksia. Olen ennemminkin nautiskelija. Tutkiskelija. Kerrankin se jolle pari palaa tumma suklaata riittää, suklaalevyähän voisin syödä kuin leipää jos mitään järkeä ei olisi.
Muistan koulussa opettajan sanoneen, että mitä enemmän lukee, sitä nopeammaksi kehittyy. En koskaan kehittynyt nopeaksi, en kaunokirjallisten enkä oppikirjojen suhteen. Olen miettinyt johtuuko se siitä, etten osaa sisäistää tahdikkaasti vaan menen kirjain, sana, välilyönti ja kappale kerrallaan. Vain risteileekö päässäni niin paljon kaikkea, etten fokusoidu vain tekstiin ja siksi sen sisäistämisessä kestää? Onko minun vaikea käsittää kokonaisuutta tehokkaasti? Pelkäänkö menettäväni jotakin rivien välissä?
Jotkut kirjat kulkevat kassissa viikkotolkulla, luen niitä vähitellen. Sivukin kerrallaan. Siksi en lähtökohtaisesti kestä pitkiä lukuja joissa ei juurikaan ole edes kappaleita. Tietyllä tavalla siksi kirjan loppuun lukeminen on saavutus. Koska en ahmi niitä kuin pussillista karkkia. Onko lukijoille lukeminen erilaista? Onko kirjallisuuden ja kirjoittamisen opinnot tehneet minusta liikaa analysoijan? Vai lukevatko nopeatempoiset lukijat vain tiettyä genreä? Muistelevatko ja makustelevatko he lukumatkansa aikana?
Jos kirjanlukeminen olisi urheilulaji, olisin ehkä pitkän matkan juoksija ennemminkuin sprintteri. Kohtuukäyttäjä ennemminkin kuin addikti.Vaikka enemmän kuin mielelläni, antaudun kirjalle. Muttei se miusta tee nopeampaa lukijaa. Onneksi kyseessä on kuitenkin laji, jossa ylilyönnit tai alisuoritukset ovat yhtä terveellisiä.