Jouluelokuvien anatomiaa

Meille tuli niin iso, liian iso, televisio (minun mielestäni) että olin kaksi päivää järkyttynyt siitä, että olisin voinut kävellä laitteen laatikon sisään.

Kuulin perusteluja kuten ”ajattelin kun säkin tykkäät katsoa leffoja..”

Kun olen jotensakin toipunut siitä, että televisio vie puoli seinää, silmä näyttää todellakin tottuvan vaikka ensin tuntui että katseellekin on vaikeaa ottaa haltuun kaikkea mitä ruudussa tapahtuu, olen ainakin tuntikaupalla pitänyt sitä päällä.

Katsellen jouluelokuvia joissa näyttää toistuvan tiettyjä kaavoja.

*Joku perii jonkin paikan mikä on lunastettava paikan päällä ja juuri muutama päivä ennen joulua. Perijätär on aina saamassa ylennyksen joten hänellä on kiire sekä sulhanen odottamassa kaupungissa. Tämä perintö on kuitenkin pikkukylän sydän ja joulun ihmeen ilmentymä joka vetää puoleensa. Vetoavaa on myös komea tyyppi joka ilmestyy tämän tästä ja on nimeltään Tucker.

*Joku on liian kiireinen viettämään joulua, hänellä on lapsuudesta kaapissa valloittava poropaita, mutta tämä vain paiskii töitä aina joulun yli sillävälin kun muu perhe koristelee överiä kuustaan kiharat ojennuksessa. Sitten apuun rientää peraonal shopper, joulukoristelija tai muu viehättävä valkohampainen hymyilijä joka sulattaa miehen ja tämän perheen sydämen viemällä heidät paketoimaan lahjoja orpokodin lapsille.

*Yleensä ollaan menestyviä, markkinointialalla (jotta joku voi sanoa, että he huijaavat ihmisiä työkseen) tai kiinteistöbisneksessä. Isossa kaupungissa ja päädytään ”ei minnekään” eli lumiseen ja idylliseen pikkukaupunkiin jonne lähdetään epäsopivissa vaatteissa kiten liian ohuessa cashmir-huivissa tai korkeissa koroissa monen matkalaukun kera. Lopulta ynmärretään ettwi raha tuo onnea vaan tämä herttainen kylä, sen ihmiset ja kaakao.

*Vaihtoehtoisesti voidaan mennä myös farmille jossa on upeita auringonlaskuja ja tanssiaiset ladossa, kunhan ensin on.kerrytetty konflikteja ja huijauksia, että rakastumisen jälkeen voidaan loukkaantua ja taas sopia.

Ja juuri tämän vuoksi, näiden ennalta-arvattavien käänteiden ja suudelman odotuksen vuoksi, aion jatkaa imelää perinnettä. Jouluelokuviim.lvat tervetulleita uudet juonikuviot, mutta toisinaan sitä haluaa ennakkoon olla varma mitä saa.

Monen muun tavoin perinteinen jouluelokuvani on Holiday ja Love actually, tosin tänä vuonna en ole vieä niitä nähnyt. Ja toki Yksin kotona (myös toinen osa jossa on pululady!) sekä Napapiirin pikajuna. Viime joulun suosikkini oli Klaus jonka katsoin kahteen ootteeseen peräkkäisinä iltoina ja tyrskin yhtä paljon.

Tämän joulun osalta uutuudet alkavat olla koluttu ja siirryin espnjalaiseen kolmiosaiseen Joulun päivät -perhedraamaan. Aivan samoin kuin Jouluradio alkaa Pikkujouluradiolla ja Jazx Jouluradiolla kunnes päivien lähestyessä vakavoituu ja alkaa kaivata Ave Mariaa.