Kirjahyllyn paikka

Kirjahylly

Ylin hylly.jpg

Kertojan ääni podcastissa puhuttiin kirjahyllyistä. Onko kirjahylly jo mennen ajan sisustuselementti? Mitä kirjahyllyssä pidetään? Siivotaanko hyllyä ja mitä siellä kuuluu olla? Voiko oman kirjahyllyn opukset unohtaa vai säilöökö sinne jotakin erityisiä teoksia?

Toinen hylly.jpg

Kirjahylly ei enää näytä samalta kuin ennen. Kirjahyllyt näyttivät lapsena aina samalta, oli kenen luona hyvänsä. Ylipäätänsä kirjahylly kuului jokaiseen olohuoneeseen ja ne myös täytettiin Suuren suomalaisen kirjakerhon kuukauden kirjoilla. Kirpputorilla voi bongata kuinka joku on päättänyt luopua näistä aarteista ja vienyt sylikaupalla niteitä kaupattavaksi. Ne ovat suoria kopioita siitä hyllystä joka meillä kotona oli.

Kolmas hylly.jpg

Kirjahylly voi nykyään tasahyllyisen laatikkomaisuuden sijaan olla yksi esteettisesti harkittu design-hyllyllinen rivi jotka sopivat väreissä siihen yksittäisen kukkaan joka hyllyn reunalla on maljakossa. Kirjahylly voi olla seinällinen värikoodattua opusta kylkikyljessä. Kirjahylly voi olla varastossa laatikossa, virtuaalisesti puhelimessa tai lähikirjastossa hyllykaupalla. On aina mahtavaa tutkia ihmisten kirjahyllyjä. Ne saattavat kertoa omistajastaan yllättäviä asioita.

Neljäs hylly.jpg

Samaisesta podcastista sain kuulla, että on pidemmän aikaa ollut trendi asetella kirjat hyllyyn niin päin, että näkyvillä ovat sivut, kirja on toisin sanoen väärinpäin. Harmoninen kokonaisuus. Käänsin itse vaatimattoman kokoisesta hyllystäni ne kirjat nurin jotka olen lukenut. Sieltä törröttävät nyt esteettisyyden keskeltä muistilaput joilla jotkut kirjat ovat täyttyneet. Tämä ei ehkä ole sitä harmoniaa. Suurin osa puolison kirjoista ovat oikein päin, yhteisessä hyllyssämme on vain muutama kirja minkä olemme molemmat lukeneet. Itseasiassa, hyllyn pienuudesta välittämättä siellä on paljon lukemattomia sivuja.

Alin hylly.jpg

Oma kirjahyllyni on sekoitus lainattuja kirjoja, puolison kirjoja, hetken mielijohteesta hankittuja teoksia sekä joitakin tarkoin valittuja. Esimerkiksi Johanna Sinisalon Sankarit kirjan löytymisestä olin iloinen. Sitä ei saanut mistään kirjakaupasta kun sen luin ja halusin itselleni. Harry Pottereita kerään rauhalliseen tahtiin niillä kansilla joilla sen itse aikoinani luin. Ylipäätänsä olen hankkinut itselleni kirjoja jotka ovat jotenkin vaikuttaneet. Varastossa isompaa hyllyä odottavat nuoruuden ihastukset kuten Margaret Mahyn Noitavaellus. Epäilen etten koskaan tule näkemään omaa kirjahyllyä josta olen kaikki lukenut. Aina tulee uusia, aina lainaan kirjastosta jonkun tai kysyn vinkkejä muilta jos on mahdollista. Mutta siinä on jokin ihanan paradoksaalinen ajatus, että samaan aikaan kun on hengästyttävää kuinka vähän on aikaa, kuinka paljon lukemattomia kirjoja. Maailmoja joista ei vielä tiedäkään.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *