MondayBlues

Luulisi ettei aikuista ihmistä enää jännitä mennä uusiin juttuihin mukaan.

Varsinkin tällaisiin ”uusiin” jossa sijainti on tuttu ja tanssikursseilla on tullut käytyä. Silti keskittyessäni samalla tiehen ja navigaattori reittiin, tuntuu tuttu jännitys.

Tunnen oloni nykyään yhä enemmän ulkopuoliseksi kaikissa vastaavissa tilanteissa. Olen aina innolla mukana, mutta tuntuu etten juurru mihinkään. Etten pääse siihen hymyilevään joukkoon joka muodostaa pääosin tahtomattaan jonkinlaisen kuplan ympärilleen. Anteeksi, minä tässä vain tulin teidän tunnille, maksan kyllä ja yritän olla tässä sivussa.

Minulla ei ole sukkia kuten kaikilla muilla, vain kengät joita ei alussa tarvita. Jotenkin nolostelen sitäkin kunnes sanon itselleni ”kuppuutahan piätäs”. Olen todellakin tietääkseni aikuinen ihminen ja niin ovat muutkin. Täällä ei toimita kuin satubaletissa jossa tossujen puuttuminen tai reikä sukkahousuissa saattoi olla osoittelun asia.

Olen tullut tänne, koska bluesmusiikki on ihanaa. Koska blues on samaan aikaan luonnollisen näköistä, rohkeaa, vihjailevaa, coolin ronskahtavaa ja siveästi flirttailevaa. Se näyttää tulevan kehosta ja liikeradat jo lämmittelyssä kankeudestaan huolimatta etsivät niitä uria joita varten se on luotu. Bluesissa saa liikkua silloin kun on melkein jo liian myöhäistä ja olla silti valpas, iloinen. Hiki valuu jo kolmen rauhallisen aloituskappaleen jälkeen, olen pukeutunut iloisesti kokomustaan.

Vilkuilen aluksi sivusilmällä kuinka muilla sujuu. Miksi tuo tai tuo on täällä alkeissa koska he ovat jo varmasti niin hyviä. Miten heillä sujuu. Välttelen peiliin katsomista, sillä vaikka esiinnyin vuosia, en ole tottunut itseni tarkasteluun vaan nauttinut ryhmälajista, kokonaisuudesta.

Miksi on niin helppoa ja huomaamatonta keskittyä itseensä, Minä, minä, minä. Mitä sitä ja minä tätä. Minä tunnen näin ja minä en tykkää tuosta. Mutta kun tulen tanssitunnille, en osaakaan keskittyä minun kehooni ja minun liikeratoihini vaan varmistelen mitä muut osaavat.

Ketähän varten tänne tulin?

Huomenna on uusi päivä ja sitten taas harjoitellaan.