Rakkaudesta sattumanvaraisuuteen

Sattumanvaraisuus äSsän kirjahyllyllä.jpg

Vallilassa. Ystäväni kertoi viettävänsä kesälomaa näin lokakuussa ja lensi jonnekin missä tuskin säästä puhuminen tarkoittaa ensilunta. Lupasin sillä aikaa tyhjentää Hesarit postilaatikosta ja laulaa, ehkä vähän heittää vettäkin, viherkasveille. Haaveilin vähän, että ulkona pyyhkäisisi terminaattorin kaltainen maailmanloppu, en voisi astua ulos ja olisin loukussa kirjahyllyn (ja toivottavasti juoksevan veden sekä kaappeihin piilotetun suklaakätkön) kanssa.

Ystäväni S on kirjanrakastaja, jonka kirjahylly on skaalattu keltaisen, sinisen, valkoisen, punaisen ja violetin selkämyksen mukaan. Hän ei koskaan lainaa kirjastosta kirjoja ja aikoinaan työskennellessään kirjakaupassa hänen isänsä oli huolissaan, että asiakkaat jäisivät ilman palvelua, koska S kyyköttäisi nenä kiinni kirjassa.

Thaimaa. Yksi ikimuistoisimmista lukukokemuksistani oli asuessani muutaman kuukauden Thaimaassa. Tuolloin ei tullut mieleenkään raahata matkalaukullista kirjoja mukana, vaikka aikaa lukemiselle oli yllättävän paljon. Luin kaikki kirjat mitä käsiini sain. Hotellihuoneeseen jätetyn Thaimaan matkaoppaan, kaverin laukkuun eksyneen Torey Haydenin Sähkökissan sekä ravintolalle jääneet Arto Paasilinnan Hurmaavan joukkoitsemurhan ja Jean Sassonin Prinsessan tyttäret. Reissun puolivälissä löysin paikallisesta ostoskeskuksesta antikvariaatin, jossa oli kokonainen hylly suomenkielisiä kirjoja. (Olen lukenut niin vähän englanniksi, että kokemus muistuttaisi enemmän tenttiä kuin elämystä.) Kooltaan hylly ei oikeastaan ollut kummoinen, mutta silti löysin enemmän luettavaa kuin ehdin sivuja kahlata. Luin ainakin Jennifer Weinerin Pieniä maanjäristyksiä ja ihastuin Stephenie Meyerin Houkutukseen.

Kirjamessut. Viikonlopun kirjamessut olivat täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kirjoja. Niitä jotka tuoksuivat uutuuttaan, kiiltelivät houkuttelevasti vahatuissa kansipapereissaan, kekoina kuin marmeladivuoret turkkilaisessa karkkikaupassa. Ja sitten oli rivitolkulla ihania divarikirjoja, vanhoja Tiinoja ja Neiti Etsiviä, kaunisselkäisiä haperapaperisia teoksia ja houkuttelevia kirjasarjojen osia hyllyä kaunistamaan. Tuli ähky, enkä ostanut yhtäkään kirjaa. Joskus minulle käy niin. Sama ilmiö tapahtuu alennusmyyntien aikaan kaupoilla.

Ainoa mitä ostin, oli yksi LP-levy. Olemme sopineet ostavamme yhteiseksi joululahjaksi levysoittimen ja ainoiksi yllätykseksi toisillemme yhdet levyt. Rakastan sitä ajatusta, että menen kirpputorin ainoalle levylaatikolle ja annan sattuman vaikuttaa minkä levyn ehkä hankin. Että en voi valita ihan mitä vain, vaan tarjonta on mitä on. Sama on kirjojen suhteen, sillä valikoima on pieni eikä yleensä aiheuta tunnetta, että haluan kaiken.

Sama sattumanvaraisuus kätkeytyi filmirullan 24 ruutuun. Tai pikkukaupungin videovuokraamon valikoimaan. Nyt kun suoratoistopalvelut tarjoavat rajattoman määrän mitä vain, lamaannun.

Vallila. Kastellessani saniaista, ihastelen kirjanselkämyksiä. Niin monta kirjaa, ihan tarpeeksi yhteen maailmanloppuun (tai ehkei aivan niin pitkäksi aikaa), mutta kuitenkin vähemmän kuin loputtomasti. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *