Terveiset muuttolaatikoiden keskeltä – päivä jona iski epätoivo

Aina jonkun nurkan, kaapinoven, kulman, takana on lisää tekemättömiä asioita.

Tänään on se päivä kun tuntuu ettei mikään aika riitä, kaikki on liian kesken. Muuttolaatikoita on liian vähän, tavaroita liian paljon, verhot ikkunoissa, muuttoilmoitus tekemättä, pöytä myymättä.

Siivoamatta, tekemättä, laittamatta, pakkaamatta, viimeistelemättä. Ta. Tä. Ta. Ta-ta-ta. Tä! Äh!

Maalin reunuksesta tuli ruma. Nään varmaan unia sen repsottavasta reinasta, samoin vaatehuoneen ”kätevästä” liiketunnistinvalosta jonka kipuan meisselin kanssa kytkemään päälle tai pois. Yksi haetuista tuoleista kaipaa liimaa. Missä välissä haen Uman, entä vien kirppiskassin. Saako sen listan paikalleen. Onko meillä tarpeeksi muuttoapua. Saanko keskityttyä huomenna kahteen tehtävään jotka tulisi palauttaa loppuviikosta. Muistathan postittaa kummitytölle synttärilahjan.

Tähän tilanteeseen on vain yksi ratkaisu. Vaikka tekisi mieli sanoa, että se on

a.) vedä loput tavarat hyllyiltä suoraan säkkeihin sikinsokin ja survo lauantaina johonkin kyytiin, selvittele helmikuussa

b.) hanki parvekkeen ovelle pitkä putki jonka toisessa päässä on musta-aukko ja tunge kaikki tavarat sinne ennen kuin kehität niille tunnesiteen

c.) väsyneenä etsi kaapista mikä tahansa paljon sokeria ja rasvaa sisältävä tuote, mielellään molempia, ja ahda kerralla kurkkuusi, hätätapauksessa tee seos voista, kaurahiutaleista ja sokerista, toimii yhtä varmasti kuin lapsena (kun ei maltettu tehdä kaura-kaakaopalloiksi asti)

Ovat vain kovin väkivaltaisia keinoja. Sullominen, ahtaminen, tungeminen, mättäminen. Ja väkivalta ei tee koskaan hyvää. Kunnon yöunet. Huomenna kaikki on vähän selkeämpää.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *