Vegaanihaaste
Työtoveri kutsui mukaan tammikuun vegaanihaasteeseen. Olen melko huono haastamaan itseäni, pysymään jossakin enkä ole pitkäjänteinen. Toisaalta olen kiinnostunut aina vähän kaikesta ja tahdon kokeilla. Vegaanihaasteen sivuille tutustuessa ei tätä voi olla helpommaksi tehty. Saa tutorin, reseptejä ja jopa listoja mitä Arnoldsilta voi vegaanina nauttia. Haasten fbook-sivu kuhisee keskutelua ja kyselyitä kuinka korvata raejuusto, leivänpäälliset tai palautusjuoma.
Ja ennen kaikkea haaste on lempeä. Jos et halua luopua hunajasta niin älä luovu. Jos haluat kokeilla, jos haluat vähentää, jos haluat vaihtoehtoja, löytää hyviä reseptejä, etsiä keskitietä, se sopii. Elimistölle on tottuminen uusiin ruokavaliomuutoksiin joten niistäkin kerrotaan ennakolta. Lisäsin äänikirjahyllyyn Suvi Auvisen Lihan lopun ja Instagrammin seurattaviin muutaman vinkkitilin (jotka myös löytyivät fbookista).
Itselle on helppoa se, että töistä saan aina lämpimän vegaanisen ruuan. Minua jopa kiinnostaa onko meidän ravintolamme ruoka mieluista vegaanille vai jäävätkö he aina hieman paitsioon. En aio heittää jääkaapista mitään pois vaan käyttää tarvittaessa pilaantuvat elintarvikkeet (tosin en asu yksin joten tämä ”taakka” ei ole yksin minulla) vaikka eivät sopisi vegaanin ruokavalioon. Hunajaa en aio viimeiseen asti vältellä ja juustonkin kohdalla mietin millaisia myönnytyksiä annan. Minulla on myös tiedossa eräs viikonloppu ja ravintolareissu jossa saan höllätä.
Tärkeintä on miettiä ne olennaisimmat arkituotteet kotona jotka voin korvata kokeilun aikana. Maidon, jogurtit, levitteen ja sen mitä syön kananmunien sijaan. Vaikken usko siirtyväni ”sekaanista” täysin vegaaniksi, en pistä pahitteeksi jos löydän jotakin ympäristölle ja itselleni parempaa ruokavaliooni. Tykkään kokeille reseptejä ja vaikka maidon, voin ja paksun turkkilaisen jogurtin maku ja koostumus ovat ihania, ehkä voin yhden kuukauden ajan fokusoida toisin. Ehkä syön viikon päästä oltermannia jääkapin valossa, olenhan huomannut karkkilakossa joskus syöneeni vahingossa karkkia. Tai ehkä olen ennakoinut tarpeeksi hyvin, että löydän syötävää.
Aion myös turvautua Virpin ja Violan apuun. Virpi Mikkosen Kiitos hyvää -kirja sisältää ensisijaisesti reseptejä ilman valkoista sokeria ja vehnää, mutta siitä löytyy myös paljon tähän haasteeseen sopivia ohjeita. Esteettisesti hurmaavan näköisiä reseptejä ja mediasisältöä tuottava Virpi käyttää ohjeissaan kasvimaitoja. Samoin Viola Virtamon Vegebudjetilla keittokirja on kauneuden lisäksi myös kohtuuhintaisten ruokavaihtoehtojen ideapankki.
Rennosti ja vähän tosissaan.