Nessuja ja erotiikkaa… hätshiuuuuu!

 

http-hs13.snstatic.fiwebkuvataysi7001414384419866ts1094_0.jpeg

Suokaa anteeksi hiljaisuuteni. Olen viettänyt paljon aikaa lakanoiden välissä. En kuitenkaan siinä mielessä, vaan kevätflunssavihulainen yllätti ja kellisti minut petiin.

Lähes samassa paikassa vietettyyn viikkoon on kuitenkin mahtunut sattumuksia. Koska olin sairas, annoin itselleni luvan ladata koneelleni HBO-kanavan. Edes kuukaudeksi nyt ainakin. (Kuulostaa hyvin harhaiselta, tiedetään!) Kun kolme päivää oli kulunut paperinenäliinavuoren äärellä, olin katsoa tapittanut sarjan nimeltä The Affair. Ja millaisen sarjan! En ihan hetkeen ole nähnyt niin tyylikästä seksiä tv-sarjassa.

 

The Affairissa Noah-niminen opettaja-kirjailija lähtee perheensä kanssa viettämään kesää appivanhemmilleen Montaukin satamakaupunkiin. Noahia muuten näyttelee The Wire -sarjasta tuttu iki-ihana Dominic West ja hänen vaimoaan Heleniä Teho-osaston Maura Tierney siis se sama, jolla oli sutinaa sen kroatialaislääkärin kanssa. Jo menomatkalla Noahin silmät kiinnittyvät paikallisen ravintolan Alison-tarjoilijaan.

 

Ja niin alkaa yksi suhde, joka on hullu, kuuma, intohimoinen ja tietenkin salainen. Jokaisessa sarjan osassa juju on siinä, että täsmälleen puolivälissä kertoja vaihtuu. Noahin ja vuorollaan Alisonin silmin nähdyissä tapahtumissa eri asiat ovat tärkeitä: tunteet, repliikit, jopa vaatteet muistetaan eri tavoin. Katsoja joutuu miettimään, kumman tarina on tosi. Vaikka luulisi, että lähes sama tapahtumasarja kuvattuna kahdesta eri vinkkelistä olisi puuduttavaa katsottavaa, se ei pidä paikkaansa! Toinen näkökulma on täysin erilainen ja ihan yhtä kihelmöivä.

Entä seksi sitten? Se on katsojan silmään hyvää ja sitä paljon!

Jännä sattumus oli se, että The Affairia vielä muutaman päivän kelailtuani tartuin HS:n viikon kirjaan. Se on Annamari Marttisen Mitä ilman ei voi olla. Ja jumantsukka! Siinä on täsmälleen sama kerrontaidea kuin The Affairissa. Iiro-niminen päähenkilö tapaa tanssijattaren Liljan ja ajautuu salasuhteeseen, joka on pääasiassa seksiä. Samasta tapahtumasta kerrotaan välillä Iiron, välillä Liljan ja välillä Vaula-vaimon näkökulmasta. Siinä missä The Affairissa näkökulmat tarjosivat uutta pureskeltavaa, Marttisen romaanissa toistettiin paljon samoja asioita. Hyvää flunssaluettavaa kuitenkin!

Entä seksi sitten? Se ei ollut lainkaan kiusallista (HS jokin aika sitten artikkelissaan kirjoitti, että seksin kuvaaminen kirjallisuudessa on kiusallista) ja sitä oli paljon!

Kuva Helsingin Sanomista.

 

Erotiikkatuomio: Aika kuuma flunssaviikko takana!

Erotiikkapisteet: The Affair 10/10 ja Mitä ilman ei voi olla 9/10.

Suhteet Seksi Kirjat Suosittelen

Erotiikkaa Puumanaisen tapaan ja mitä sängyssä pitäisi sanoa

Tämä on nyt epätavallisen intertekstuaalista jopa kaltaiselleni kirjallisuuden harrastajalle, mutta olkoon. Arvioin CougarWoman -blogin eroottista tasoa. Luen nimittäin hänen tekstejään kuin kaunokirjallisuutta – olkoonkin että tapahtumat ovat tosielämää. Tai joidenkin mielestä ne ilmeisesti eivät ole, mutta se ei ole tässä se juttu. Silläkin uhalla, että toiseen (Lilyn) blogiin viittaamalla vaikutan onnettomalta bändäriltä, antaa mennä. Ja luulen kyllä, että lähes kulttimaineen hankkinut blogi ja sen kirjoittaja on saanut lisäkseni muitakin bändäreitä. Blogia on värisyttävää lukea.

Nautin suunnattomasti kirjoittajan tavasta kirjoittaa seksistä. Näin oli jo silloin, kun hänen partnerinaan oli Nörttipoika-niminen hahmo.

”Epäilen, ettei Nörttipojasta jää mitään jäljelle. Aion paiskata hänet sänkyynsä, repiä vaatteensa pois ja ottaa hänet seksuaalisesti turhautuneen amatsonin raivolla; ratsastaa hänellä kuin Teksasin rodeossa. Aion viedä ja antaa hänen vikistä; naida häntä kuin riivattu kunnes pääsen purkautumaan kuukauden kyteneeseen kliimaksiin.”

Blogin tuoreimmat käänteet eli kirjoittajan hullaantuminen Muusikko-mieheen ovat niinikään parasta A-luokkaa eroottisessa (ja romanttisessa!) ilmaisussa.

”Näen taas värejä mustavalkoisessa maailmassa. Ne ovat niin selkeitä ja kirkkaita, että kurkussa kuristaa.

Blogin kirjallisia ansioita, erityisesti eroottisissa ”kohtauksissa” ei voi kyllin ylistää. Ne ovat hyvää kirjallista viihdettä, mutta myös pohtimisen paikkoja.  Eräs tuore kohta sai minut miettimään. Miten puhua seksistä tai seksin aikana, partnerille, niin ettei se tunnu vain nololta? Muusikko nimittäin sanoi CougarWomanille:

”Sun kanssa on ihanaa rakastella.

Eloisana (suokaa anteeksi termi kuulostaa kovin 1800-lukulaiselta) naisena lienen silti melko estynyt, sillä en yleensä keksi mitään ei-noloa sanottavaa seksin aikana. Pojat ja miehet, jotka ovat vaatineet puhelemaan seksin aikana milloin mitäkin, ovat hyvin äkkiä joutuneet älä vastaa -osastolle puhelimeeni.
– Voisitsä kertoa miltä nyt tuntuu? Kerro.
– Juu hyvältä.

– Kerro lisää.
– Öö… tosi hyvältä?
– Mitä sä haluat että mä teen? Kerro.

(Pään sisäisesti: – No kokeile ja katso! Näe ja koe, miltä tuntuu! Päätä itse! Ei tässä nyt mitään helvetin kertojaääntä tarvita!)
Pahimpia ovat tyypit, jotka haluavat että heidän sukuelintään kuvaillaan ja kehutaan.
– Kerro miksi tykkäät mun kullista.
(– Öö no tykkään siitä, että se ei pälätä koko ajan.)

Mitä ihmettä seksin aikana oikein pitäisi puhua? Ja miksi? Kerro. Tai ei ole pakko, ellet halua.

Erotiikkatuomio: Priceless.
Erotiikkapisteet: 10/10.

 

PS. Vielä CougarWomanin ilmaisusta: Minusta tässä pitäisi olla hänen: Istuin syliinsä ja ripustauduin kaulaansa kuin koala; suutelin kaulaansa, silitin parransänkeään. Toisaalta ei sitä tuossa kiihkossa aina kaikkea voi muistaa. 🙂 Olisinpa ollut hän.

Suhteet Seksi Suosittelen Ajattelin tänään