Aurinkoloma, jolla ei paista

Lomamatkaa varatessa näkee mielessään auringon paistavan ja tuntee kuinka kroppaa ruskettuu rannalla pyyhkeen päällä. Varauksen hetkellä ei mieleen tule, että lomalla ei välttämättä aurinko aina, tai ollenkaan, paista. 

Saavuimme juuri sunnuntaina puolentoista viikon lomalta Teneriffalta. Loman aikana punainen lippu liehui rannalla viimeistä lomapäivää lukuunottamatta. Tuuli oli kova ja aurinko paistoi vain pilvikerroksen läpi. Shortseilla saattoi tarjeta päivästä juuri keskipäivän parin tunnin ajan. Rusketun yleensä hyvin ja näin ja vaaleana en ole koskaan palannut reissusta Suomeen.

Meille arki on juoksukoulun puiteissa hyvin erilaista kuin monen muun arki. Aamulla kotoa lähtiessä ei usein tiedä mistä vielä illalla löytää itsensä ohjaamasta. Olemme tottuneet suunnitelmien muutokseen. Näin ollen loman muutos pilviseen ja tuuliseen ei vapaa-aikaa pilannut. Säähän on sopeuduttava ja nautittava siitä mitä tarjotaan. Vaikka aurinko ei lämmittänyt, se toi valoa talven pimeyteen. Valoisuus on talven lomamatkoissa parasta. Saimme vietettyä paljon yhteistä aikaa, nukuttua runsaasti ja nautittua ruuasta sekä uusien ihmisten kohtaamisesta. Luin pitkästä aikaa taas useamman kirjan lyhyessä ajassa.

Monelle tuntui kohteessa olevan ylitsepääsemätöntä se, ettei rannalla voinut tuulen ja sen mukana lentävän hiekan vuoksi olla. Emme antaneet tämän viedä lomafiilistä. Toki emme parin viikon lomasta normaalistikaan vietä kuin ehkä yhden päivän rannalla.

Säälle ei voi mitään ja pitää vain nauttia siitä mitä on tarjolla. Lomaa se on tuulessakin yhdessä tärkeimmän kanssa vietetty aika.