Me ja polku

Pieni paluu viime sunnuntaille. Silloin oli me ja polku. Mikko ja minä.

Sunnuntaina teimme paluun Kurjenrahkan kansallispuistoon polkujuoksemaan. Juoksimme saman ”Vajosuon reitin” kuin viime marraskuun alkupuolella. Reissusta ja reitistä voit lukea tästä.

Metsällä on kyllä uskomaton voima. Se saa juoksun kulkemaan, mielen nousemaan ja akut latautumaan. Samalla se on parasta parisuhteen laatuaikaa. Metsässä olemme vain toisillemme – ilman kotitöitä ja rästitöitä. Vain me.

Samalla tulee tutustuttua taas toiseen – on aikaa jutella. Välillä jutellaan omia kuulumisia, välillä kyliltä kuultuja juoruja, työasioita tai ollaan vaan hiljaa ja nautitaan matkanteosta ja toisen seurasta.

Ihanaa. Menkää metsään!