Ketkä saa käyttää #fit?

Meinasin laittaa salitreenistä kuvan Instagramiin pari päivää sitten ja vastaan tuli #fit. Se oli merkintä, jota en voinut omaan kuvaan laittaa. Tiedän, että olen hyvässä kunnossa ja erityisesti hyvässä kunnossa verrattuna moneen muuhun samassa ikäryhmässä ja ammatissa elävään ihmiseen nähden.  Liikun ja elän aktiivista arkea. Silti tässä jokin vain tuntui täysin itseä koskettamattomalta termiltä. Tästä alkoi päässä surina ja olen miettinyt nyt tätä asiaa monelta eri vinkkeliltä. Valitettavasti mitään vastausta tai edes otetta en ole saanut asiaan 🙂

Kuka voi laittaa kuvaansa #fit? Mikä määrittää sen mitä #fit on? Onko #fit kova kunto, hyvä pylly, rasvaton kroppa, kovat kisatulokset vai kaiken näiden yhdistelmä? Onko se elämäntapa? Tai onko se päämäärä? 

Kuka sitten on #fit? Kuka on kovassa kunnossa ja elää terveellisesti? Itse elän kahdessa eri piirissä: ”juristipiirissä” ja liikunta-alan ammattilaisten piirissä. Toki nämä lomittuvat myös vahvasti, koska suurella osalla liikunta-alan osaajia on jokin akateeminen toinen työ tai ura takana ennen ammatinvaihdosta. Jos kuitenkin peilaan tätä termiä nyt kahteen pääpiiriini, on käsitys siitä kuka on kovassa kunnossa hyvin erilainen. Toisille pari kertaa viikossa sählyä tai kerran vuodessa maraton, on kovassa kunnossa olemista, kun taas liikuntapiireissä arvostetaan enemmän kunnon eri osa-alueiden vahvaa osaamista. Monipuolista kuntoa. Kestävyyttä ja vahvuutta. Jos liikkuu paljon, voiko sanoa olevansa #fit? 

#fit.JPG

Mikä laji sitten on #fit? Lähivuosina on syntynyt välillä kova kahtiajako siitä, kumpi on parempi laji: kestävyys- vai voimaharjoittelu? Pitääkö olla vahva vai jaksaa liikkua mahdollisimman pitkälle? Onko #fit varattu ainoastaan fitness-harrastajille vai voiko kova kestävyysharjoittelija ajatella olevansa fitissä? Jos pelkästään Instagramia katsoo, lajijako on vahva ja merkki on varattu fitness-puolelle. Nimensä mukaisesti 🙂 Kestävyysliikkujat ovat kuitenkin monesti kovassa fitissä. Kunto on kova ja kilometrejä jaksetaan painaa. Porukka on fitissä, eikö?

Vai vaatiiko #fit myös ulkoista näyttöä? Onko fitissä vain jos omistaa raamikkaan ja lihaksikkaan ulkonäön? Vai riitääkö kovat kisatulokset listassa tai liikunnasta tuleva hyvä mieli? Jos taas ajatellaan, että #fit on elämänasenne tai -tavoite, joka kattaa kaiken yllä olevan, voi tägiä käyttää kaikki, koska jo pelkkä fitiksi tulemisen tavoite riittää.

Tässä ei siis ole kyse vain siitä, voinko laittaa kuvaani #fit, vaan siitä pohdinnasta, kuka on kovassa kunnossa tai ylipäätään kunnossa, mitä meriittejä kova kunto vaatii ja pitääkö olla tuloksia, että voi sanoa olevansa kovassa kunnossa? Entä sitten se ulkoinen puoli?

Auttakaa minua ja kertokaa, kuka on #fit ja mitä #fit yhteiskunnassa merkitsee! Kevyt kiteytys tällaisesta kevyestä aiheesta 🙂 Kiitos!

Seuraa: Instagram, Facebook

Suhteet Oma elämä Liikunta Terveys

Onko kevyt liikunta hyväksyttävää?

Kovaa on kiva treenata! Kova juoksuharjoitus tai voimatreeni saa endorfiinit pomppaamaan kattoon. Mutta mitä on kova treeni ja onko se ainoa tapa päästä kovaan kuntoon? Syksyn juoksu- ja muiden liikuntaryhmien alettua, on jälleen alkanut keskustelu siitä miten tulisi liikkua. Keskustelu kevyestä ja kovasta liikunnasta. Ajatuksena keskusteluissa nousee usein esille se, että liikunta käsitetään joksikin mikä tehdään aina maksimeilla veren maksu suussa.

Varsinkin liikunnan aloittajien kanssa on lähiviikkoina keskusteltu paljon kevyestä liikunnasta ja sen merkityksestä omassa harjoittelussa. Erityisesti keskusteluissa on joutunut painottamaan ajattelua, että ”On ihan OK liikkua kevyesti”. Monissa keskusteluissa on nimenomaisesti noussut esille se, että monesta vain kova liikunta on hyväksyttävää ja kehittävää. Omalla mututuntumalla sanoisin, että nykysin usein treenataan joko liian kovaa koko ajan tai ei liikuta lainkaan. Toki kokeneet harjoittelijat, jotka suunnittelevat omaa harjoitteluaan, osaavat huomioida sekä kevyen että kovan harjoittelun, palautumisen, ravinnon ja kehonhuollon.

anniliukka-print-14.jpg

Samalla myös tuntuu, että moni väheksyy ajatusta, että itse liikkuu kovaa. Treenataan aivan maksimeilla ja äärirajoilla, mutta koetaan, että treeni on kevyttä, koska se ei ole salin tai juoksukisan parhaan juoksijan vauhtia tai salikisojen voittajan tasoa. Vaikka treenikertoja tulisi vain harvakseltaan, mutta aina mennään sykkeet korkealla, on harjoittelu kovaa, vaikka et menisikään kovimpien mimmien vauhtia. Tällöin kuitenkin treenaat omalla kuntotasollasi kovaa. Treenin kuormitusta omassa harjoittelussa tulee peilata omaan kuntotasoon, ei salin tai kisojen kovimpiin treenaajiin. Toki koviin menijöihin kannattaa tulevaisuuden suunnitelmissa peilata ja miettiä joskus olevansa samalla viivalla. Tavoitteita tulee olla.

Kevyen treenin tekeminen koetaan haasteelliseksi. Se ei tunnu kuntoa nostavalta ja sen jälkeen ei ole aivan loppu. Moni aloittaa esimerkiksi juoksuharjoittelun ja kovalla räkäposkella treenillä tulee hyviä tuloksia jonkin aikaa. Sitten aletaan ihmettelemään, kun tulokset eivät enää parane. Tällöin monesti ruuvia kiristetään entisestään ja pyritään piiskaamaan itseä vielä kovempiin treeneihin. Tämä ei useinkaan tuo ennätyksiä vaan johtaa esimerkiksi ylikuntoon tai telakkajaksoon. Tulosta monesti tulee sen sijaan, kun opetellaan treenaamaan eri sykealueilla ja tehdään myös kevyitä harjoituksia.

Hyvä nyrkkisääntö on, että yhtä kovaa harjoitusta vastaan tulisi kaksi kevyttä harjoitusta. Kovaa saa ja pitää harjoitella, mutta sitä vastaan myös pitää tulla kevyttä treeniä.

Kun treenitasojen palaset loksahtavat kohdalleen, alkaa kovan treenin ohella kevyestä harjoittelusta nauttia ja siitä on itselle tullut viikon kohokohta ja henkireikä. Viikonlopun kevyt treeni palauttaa ja nollaa kaikesta viikon kuormasta ja laskee stressitasot seuraavaa viikkoa varten. Kevyt harjoittelu on esimerkiksi todella kevyttä juoksua, monella aloittavalla liikkujalla kävelyä tai kävelyä ja kevyen juoksun yhdistämistä. Se voi myös ollaa joogaa tai kehonhuoltoa. Itselle kevyt treeni on tällä hetkellä pyöräilyä tai kävelyä, koska jalka ei kestä vielä koko viikkoa juoksuharjoitteluna. Pyöränkin kanssa saa toki olla tarkkana, että matkan tekeminen pysyy kevyenä, koska työmatkoilla halu voittaa muut pyöräilijät on usein niin kova, että sykkeet ei pysy matalana 😀

Itseä kevyiden treenien tekemiseen motivoi uudet treenipaikat. Me Mikon kanssa monesti suunnittelemme viikonlopun yhteisen kevyen treenin johonkin uuteen paikkaan tai samoissa paikoissa oleviin uusiin reitteihin. Metsäretket erityisesti lataavat viikonloppuisin akut täysin. Ja jos kevyet treenit on mahdollista tehdä pariskunnan kesken yhdessä, suosittelen sitä äärettömän paljon. Kevyt liikkuminen yhdessä on parasta laatuaikaa. Silloin irtaantuu kaikista työ- ja kotiaskareista ja voi vain olla ja keskustella toisen kanssa. Eilen illalla kiersimme kevyen kävely- ja juoksulenkin pimenevässä metsässä järvenrannalla ja keskustelimme kybertulevaisuuden tulevaisuuden uhista 🙂 Tämän aiheen nosti keskusteluun perjantaina Lakimiespäivillä kuuntelemani Aalto-yliopiston professori Jarmo Limnéll’n pitämä puheenvuoro. Oli muuten mielenkiintoinen puhuja!

Summa summarum! Treenaa myös kevyesti ja tee siitä keino purkaa stressiä ja nauttia luonnosta sekä läheisten seurasta!

Seuraa: Instagram, Facebook

Kuva: Riikka Lilja photography

Suhteet Oma elämä Liikunta Terveys