-20kg lähestyy

Enää 900g, ja olen pudottanut 20kg. Aika mieletöntä! Tässä on mennyt siis kohta 4kk, ihan hyvä vauhti mielestäni. Edelleen olen tosi tarkasti noudattanut vähähiilarista ruokavaliota. Aika tarkasti tarkoittaa sitä, että olen syönyt esim. Vähähiilarisia proteiinipatukoita joskus, ja kevytvissyä. Mikähän muu olisi kuvaavaa… No, syön esimerkiksi kasviksia ihan niin paljon kun haluan, enkä kieltäydy enää salaatinkastikkeesta, ainakaan jos siinä on alle 8g hiilareita.

Olen alkanut liikkua enemmän, ja kyllä eron 20kg:n takaiseen huomaa. Jaksan paljon paremmin, enkä hengästy samalla tavalla tai joudu pysähtymään pitkissä ylämäissä. Luotan muutenkin kehooni nyt enemmän. Liikkuvuus on parantunut, ja säryt ovat vähentyneet. Ainoastaan plantaarifaskiitti on ollut nyt vaivana toisinaan, varmasti johtuu ylipainosta. Lisäksi myös mun lattajalat kai altistaa tälle. Vaiva on vain oikeassa jalassa. Täytyy varmaan alkaa kyselemään siihen jotain apua, tai ostaa se lasta yöksi, jota tämän vaivan hoitoon käytetään.

Olen huomannut viime aikoina sellaisia jänniä tuntemuksia, että määrättyjen tunnetilojen ollessa päällä mua alkaa muka heikottaa, ja alkaa ahdistamaan, että muka hiilarittomat ruoat ei auta siihen heikotukseen, vaan tarvisi jotain kiellettyä ruokaa. Eli suklaata, herkkua, jotain vastaavaa.

Se tunne on tosi vahva, ja erikoinen. Ihan kuin olisi turvaton olla. Vaikea selittää. Jotain puuttuu, on hullusti. Yritän vaan järkeillä fiiliksiäni ja selvitä niistä eteenpäin.

Vauva-aiheeseen liittyen, kaivoin nuoremmaisen lapsen odotusajan kortin, ja kauhistuin. Luulin, että mulla olis vielä matkaa sen raskauden alkupainoon noin 15kg, mutta kauhukseni tajusin että olin tämän painoinen kuin nyt!

Toisaalta, tässä on hyviä puolia. Nyt olen siis siinä painossa kuin silloin 2014. Toiseksi, raskaus meni silloin täydellisesti, joten mitä enemmän nyt saan pudotettua, kaikki on kotiin päin ja kohti turvallista raskautta.

Esikoisen raskauden alkupainoon on vielä melkein 30kg.siinäpä hetkeksi urakkaa…

Tällä hetkellä elämässä on aika monta stressitekijää. Työkuviot muuttuivat kertaheitolla epävarmoiksi. Kaikki kesän suunnitelmat menivät pieleen… Yksi kantava ajatus tässä painonpudotusprojektissa on ollut kiitää jossain ihanassa kesämekossa määrätyissä tapahtumissa… No, eipä tuu kiidettyä🙈 Ja ehkä mä seuraavana kesänä olenkin sit raskaana tai jopa jo kolmannen lapsen äiti! Siis kesällä 2022.

Mutta, jos samalla kaavalla jatkuu, niin olen syyskuussa yhteensä 40kg kevyempi. Silloin voisi kyllä jo alkaa suunnittelemaan babyhommia..