Hyökkäysvaihe onnellisesti ohitse + raskausjuttuja

Noniin, siinä meni sitten 10 päivää Dukanin dieetin hyökkäysvaihetta. Mitä jäi käteen?

Yhteenvetona aika meni nopeasti, ei tullut juurikaan nälkä, sokerikoukku oli oikeasti enemmän pään sisäinen asia kuin joku fyysinen juttu (kuten luulin), ja takapakkina oli lopussa kipeäksi tuleminen. Siis vikat kaksi päivää olivat aika taiteilua ja olo oli heikko. Miettiessä sitä, että kurkkukipuun ei saa ottaa mynthoneita, tuntui aika absurdilta ja siinä oli varmaan kaikkein lähimpänä kohta, että heitän nyt hanskat tiskiin 😀

Onneksi kuitenkin työt alkoivat taas tänään, eikä ehkä ehdi ajattelemaan syömistä ihan kokoajan. Tänään on siis eka päivä 2-vaihetta. Kasviksia saisi syödä, mutta tähän mennessä olen syönyt tasan kurkkua! Tajusin juuri, että huomenna aamulla voisin mennä kauppaan, ja ostaa kurkkua, tomaattia, salaattia, paprikaa ja tehdä kulhollisen salaattia! Fetajuuston kera. Kun vielä keksisi hyvän kastikkeen. Kuulema Dukanin kirjassa on jokin jogurttikastikkeen ohje. Anyone???

En ehtinyt nyt vielä mittomaan itseäni, mutta se paino. Mittasin siis silloin aloittaessa painoni vasta 2-päivänä, joten en tiedä edes absoluuttista aloituspainoa. Mutta nyt paino on laskenut tuosta mittaamastani 3,5kg. On kyllä ihan hyvä saavutus, luulisi ettei tuossa ole nesteitäkään niin paljoa, kun ei ole alkupainosta otettu. Jatkan ihan hyvin mielin. Mikäli pudotustahti olisi 1kg/vko, niin 20 viikkoa menisi että olisin seuraavassa painoindeksihaarukassa. Siis toisin sanoen 5kk. Aika pitkä aika…Toisin sanoen se olisi kesäkuun 20.
Siitä sitten seuraavaan on matkaa taas 14 vkoa eli 3,5kk seuraavaan etappiin joka on vasta merkittävä lihavuus.
Sitten 15 viikkoa lievään lihavuuteen.

Oikeastaan tämän Dukan-juttelun varjoon on jäänyt tuo toinen haave, eli kolmas lapsi. En ole yhtään suunnitellut, koska poistattaisin kierukan.
Taustaa siis sen verran, että esikoista odottaessani alkupainoni oli ehkä 88kg tienoilla. Olin lievästi ylipainoinen. Sain raskauden aikana vain 9kg, ja olin ihan loppuun asti töissä, yms. Voin tosi hyvin, ellei oteta lukuun alun pahoinvointia. Synnytys meni kuin oppikirjassa viikoilla 38+1 (käynnistyi itsekseen vesien menolla) ja pelkällä ilokaasulla, ja sairaalassa ehdin olla vaan noin 4h ennenkuin homma oli ohi. Lapsi painoi 3,6kg ja oli 50cm pitkä, vaikka minua hälyteltiin yhdestä kohonneesta sokeriarvosta. Se oli siis viitteistä vain 0,1 yksikköä koholla (olisikohan ollut se 2-arvo litkun jälkeen)

Toista aloin odottamaan omalla tavallaan vahingossa. Tarkoitus oli silloinkin pudottaa painoa, ja poistatin kierukan. Ajattelimme, että menee jopa vuosi raskautumisessa, painoin tuossa vaiheessa noin 110kg joka on jo vaikea lihavuus taulukoiden mukaan. Tuntui kyllä ihan hullunkuriselle, koska voin ihan hyvin, ja elin normaalia liikkuvaa arkea.
No, tämä vaikeasti lihava ei sitten saanut yksiäkään menkkoja, ennenkuin tuli raskaaksi. Siis tulin alle 2 vkoa kierukan poistosta raskaaksi, ja siihen kaatui se laihdutus. Tosin en tehnyt testiä varmaan 6 viikkoon, koska en uskonut olevani raskaana, kunnes alkoi viikkojen yrjökausi .

Se olikin oikeastaan ainut vaiva koko raskauden aikana. Ainiin, minua myös närästi kerran, ja se oli elämäni ensimmäinen närästyskerta (ihan kamala kyllä!). Loppuraskaudesta oli aikalailla raskas olo, mutta olin töissä loppuun asti kyllä. Lapsesta povattiin isoa, koska no, äiti oli iso ja sokereissa taas sanomista. Lapsi syntyi itsekseen 39+5, ja painoi 3450g ja oli 50cm pitkä. Tällä erää en käyttänyt edes ilokaasua, ja sairaalassa olin varmaan 1,5h ennenkuin vauva syntyi. Pääsimme suoraan potilashotelliin, koska kaikki voivat täydellisen hyvin. Painoa olin raskauden aikana saanut noin 10-12kg.

Tiedostan kyllä, että lihavuudessa ja raskaudessa on riskinsä. Muutoin en ehkä laihduttaisikaan näin pontevasti. Mietin myös sitä, että jos kaksi raskautta ja synnytystä on mennyt melkein täydellisesti, niin kolmas…voiko se enää mennä? Ei ainakaan tässä painossa.

Mietin, jos odottaisin lievään lihavuuteen ja poistaisin kierukan sitten. Samaan aikaan myös taistelen aikaa vastaan, koska en ole enää mikään 30-vuotias. Olisi hyvä päästä aloittamaan prosessi vuoden sisällä. Kuitenkin pitää muistaa, että seuraava raskautuminen ei ehkä olekaan noin helppo kuin edellinen. Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että se myös voi olla yhtä helppo:D eli vaikean lihavuuden kohdalla ei poistella kierukoita ja luoteta onneen.

Tottakai myös raskaana on hyvä yrittää syödä terveellisesti, jotta tosiaan saisi vaan sen alle 9kg painoa. Yksi tuttavani sai raskauden aikana vaan 3kg, hänellä oli jo valmiiksi ylipainoa. Se oli kyllä suoritus, ettei paino noussut enempää. Ihailtavaa!

Eli ehkä ensi vuonna tähän aikaan käyn poistattamassa kierukan, jos kaikki menee hyvin. Tosin kun painoa on näin paljon, voi tippua enemmän kuin kilo viikossakin. Olisikin hieno juttu, kun jo kesän lopulla voisi alkaa poistamishommiin…

Miehen kanssa asiasta on keskusteltu, ja ilmeisesti aika vihreää valoa on asian suhteen 🙂 En alkuun tästä painonpudotusprojektistani ole puhellut hänelle, mutta nyt viikonloppuna hän kysyi, että olenko jollain dieetillä ja aionko pudottaa painoa. Kommentoi, että hyvä. Saa nähdä koska on 10kg tippunut… 🙂