Toisin kuin moni luulee kesän paras viikonloppu ei suinkaan ole Ilosaarirock viikonloppu, vaan se oli tämä. Saimme viettää sen jälleen tutussa porukassa, joka onkin näiden 14 vuoden aikana tietyllä tapaa hitsautunut yhteen. Tällä kertaa kohteeksi valikoitui Himos, jonne olemme palanneet niin monet kerrat.

Tuona aikana omat lapsemme ovat varttuneet nuoriksi ja silti hekin tuota viikonloppua odottavat aina yhtä innolla. Kuopuskin on moneen kertaan pyytänyt minua mökkireissua odotellessamme näyttämään kuvia siitä, mimmoinen se mökki olikaan. Omaa mökkiä meillä ei ole. On kuitenkin kiva, että kohde vaihtuu  eikä ole paineita siitä, että tarvitsisi koko viikonloppu jotenkin sipistellä paikkoja kuntoon. Mikä parasta tänä viikonloppuna sääkin helli meitä ja saimme nauttia auringon lempeästä lämmöstä. Ilmassa oli kuitenkin jo syksyn tuntua. Hassu sää sinänsä kun lämpöä riitti, mutta silti teki mieli kietasta villlatakki päälle. Muistelimme, että tämä oli myöhäisin aika näin kesästä  kun olemme yhteen kokoontuneet.  Tällä porukalla kokoonnumme yleensä kerran vuodessa ja siksikin se on niin odotettua. Viikonloppu kuluu hyvästä ruoasta ja juomasta nauttien,  sekä piha- ja lautapeliä pelaillen.Silloin myös saunotaan yömyöhään ja grilli käy kuumana.  Monesti myös katsastetaan paikalliset kirpputorit ja niin oli tälläkin kertaa. Mitään ei tosin itselle tarttunut tällä kertaa mukaan, mutta mukava vaihtaa maisemaa ja tukka hulmuten jättää miehet lapsenvahdeiksi.

Minusta on mahtavaa, että isät  ja  ne lähipiirin miehet kirmaavat  pelikentillä lasten kanssa.  Tuota pelaamista on vaan niin huippua seurata  ja voi  vaan todeta miten onnekaita me saamme olla toisistamme.  Me äidit otimme tällä kertaa agentin roolin ja nautimme kesäillasta.  Viereinen koriskenttä oli hiekan vallassa, mutta se ei meidän pelimiehiä haitannut. Hiekka vaan pöllysi kun miehet paineli menemään rakkaudesta lajiin.

Ensi vuonna meillä on 15- vuotis juhlavuosi ja olisikin kiva kuulla  sinulta vinkkejä  siitä, minne olisi kiva suunnata juhlistamaan tuota etappia. Tällä kertaa suunnitelmissa olisi viipyä mahdollisesti viikonloppua pidempään ja aikainen lintu madon nappaa.

Kotimatkalla poikkesimme vielä Pandan tehtaanmyymälässä Jyväskylässä hakemassa vähän herkuja. Ei sillä viikonloppu kului enemmän tai vähemmän mässätessä, että sen puolesta ei olisi tarvinnut. Muutama putiikin kokoinen aukko jäi, sillä monet paikat on harmi kyllä näin sunnuntaisin kiinni. Myöhemmin illasta poikkesimme vielä tivolissa kuopuksen kanssa, vaikka kotisohva meinasi vetää kyllä pidemmmän korren. Onneksi kahvin voimalla tämäkin äiti jaksoi senkin keikan yllättävän hyvin.

Olen siinä mielessä levoton sielu, että kaipaan aika ajoin maiseman vaihdosta. Sillä tavoin tunnen olevani enemmän elossa, kun en ole aivan kotikulmilla. Tänä kesänä emme ole lähteneet merta edemmäksi, vaan olemme olosuhteiden pakosta keskittyneet kotimaan matkailuun. Enkä nyt voi sanoa, että se olisi ollut jotenkin aivan hirveä kohtalo. Heinäkuussa minulla oli ruhtinaallinen 4 päivän miniloma, sen verran meillä on tänä kesänä ollut  yhteistä lomaa koko perheen kesken. Meidän miniloma suuntautui Helsinkiin kuopuksen ja miehen kanssa, isomman ollessa festareilla samoilla hoodeilla. Viikonlopun ajan meillä oli lainassa entisen kollegani koti, joka olisi värimaailmansa puolesta voinut olla minunkin kotini. Olenhan suuri pinkin ystävä.

Tällä kertaa meillä ei ollut tehtynä mitään tarkempia suunnitelmia, vaan pitkälti mentiin fiilispohjalta. Kuopuksen ainoa toive reissulle oli vierailu Duudson Activity parkkiin, ja se kieltämättä houkutti myös meitä vanhempia. Suunnitelmissa oli myös tavata ystäviä ja jo heti torstaina treffasinkin opiskelukaverini hyvän ruoan ja juoman merkeissä. Kun kesän on viettänyt aika työntäyteistä arkea on tuo sosiaalinen elämäkin ollut aika rajoittunutta vapaalla.

Perjantaina nukuimme pitkän kaavan mukaan ja hitaan aamun jälkeen suuntasimme Duudson Activity parkkiin Espoon Isoon Omenaan.   Kuopus odotti jo edellisenä iltana murahaisia pöksyssään milloin hän puistoon pääsisi.

Duudson activity park oli näin vanhemmankin näkökulmasta paras tuollainen seikkailupuisto missä olemme vierailleet. Aktiviteetteja oli juuri oikeassa suhteessa, eikä jonojakaan päässyt liiemmin syntymään. Erilaiset aktiviteetit oli teemoitettu huoneittain. Keittiössä sai esimerkiksi pelata koripalloa ja saunassa curlingia. Eli kaikki minkä äiti kieltäisi oli sallittua. Toinen mikä oli mahtavaa, meistä kolmesta vain kuopus maksoi sisäänpääsystä. Me vanhemmat pääsimme siis hänen siivellään, mukavaa vaihtelua sekin.  Tuon lisäksi kuluja tuli trampoliinisukista, jotka oli vaatimuksena turvallisuussyistä mikäli mieli päästä trampoliinialueelle.  Itse en ole ihan hirveä seikkailupuistojen ystävä.  Pääsin kuitenkin sählypelin ja koskiseikkailun tiimellykseen, joka on sellainen nopeat hoksottimet vaativa seikkailupeli. Vaikka alue itsessään on käymisen arvoinen paikka, niin toivoisin enemmän tarjontaa myös ravintoloihin. Puistohan sijaitsee Espoon Isossa Omenassa, joten kauppakeskuksen puolella sitä tarjontaa oli sitten enemmän.  Meidän valinta oli Naughty Burger ja olipa muuten hintansa väärti paikka. Hetkeen en muista syöneeni niin maistuvia burgereita kuin tuolla, joten suositus tällekin.

Duudson Activity parkkiin pääset tututumaan lähemmin  tästä

Puistosta poistuessamme poikkesimme Tammiston Adidas outletissa, josta minä ja nuorempi poitsu teimmekin hyviä löytöjä edulliseen hintaan. Minä esimerkiksi löysin pinkin uikkarin himpun yli 5 eurolla.

Hieman hassua oli Suomen oloissa, että sisään päästäkseen piti tovi  jonottaa.

Lauantaina suuntasimme keskustaan treffaamaan ystäviä. Ensimmäiseksi suuntasimme Oodiin, joka onkin must vierailukohde, mikäli näille huudeille eksyt. Tuommoinen kirjasto kiitos meillekin tänne Joensuuhun. Perheen pienemmät viihtyy konsoleita pelaillen ja isommille löytyy toki omaa viihdykettä myöskin. Itselle riittäisi hyvin kaunis näköala ja mukava paikka, missä syventyä johonkin kiehtovaan romaaniin.

Siitä jatkoimmekin pitkän pohdinnan jälkeen lounaalle Virgin Oiliin, josta löytyi hyvin vaihtoehtoja myös perheen pienemmille.  Meillä tuottaa tuo ravintolassa syöminen välillä harmaita hiuksia, koska kuopuksen syöminen on välillä no hieman haastavaa.

Ihana oli kerrankin mennä täysin fiilis pohjalta ja siitä se ajatus sitten lähtikin suunnata koko poppoon voimin Suomenlinnaan. Paikka, josta olen vuosia haaveillut, mutta nyt oli sillekin vierailulle kortit suotuisat. Ja mikä parasta, meitä helli myös aurinkoiset säät.  Lapset olivat erityisen innokkaina tutkimassa luolia, meidän aikuisten nauttiessa kauniista säästä ja maisemista. Tuolta voi tavoittaa sellaisen mielenrauhan, mitä et   kaupungin ihmisvilinästä löydä. Aika Suomenlinnassa kului kuin siivillä ja tällä kertaa jäi shoppailut muuten aika minimiin.  Matkalla asunnolle nappasin Pauligin Kulmasta kahvin ja ihanan leivoksen evääksi.  Ehkä seuraavalla kerralla ehdin istahtaa ihan paikan päällä pienen hetken.

Vielä onneksi on kesää jäljellä, minun lomakin vielä odottaa siellä jossakin. Syksy tuokin sitten uusia tuulia monessakin mielessä, ja niistä kerron sinulle ihan pian.

Mukavaa loppuviikkoa sinulle!

Kirsikka