Talvi saapui!

Blogissa on ollut pitkä tauko – on ollut paljon ajateltavaa! Nyt olen vihdoin saanut ajatukset jonnekin taustalle ja palannut tavallisten askartelujen pariin. Joulu meni kotona leväten ja loppiaisen seutu Keski-Pohjanmaalla vanhempien luona. Silloin ei vielä ollut lunta ja viidakkotytön joulukuusi ja piha näyttivät tältä: 

IMG_0055.jpg

Kotiin on aina ihana tulla ja niin tälläkin kertaa. Lisäksi kotona odotti kiva yllätys, kun amaryllis oli puskenut uuden varren ja kukkaset esiin. En ole mikään viherpeukalo eikä tämäkään kukka ole juuri saanut huomiota osakseen (jos ihailevia katseita ei lasketa). Olin siis sitäkin iloisempi, että kukka näyttää menestyvän itsekseen. Näitähän voisi hankkia toistekin! Tämä amaryllis oli tosin lahja ja erityisen mieluinen sellainen. Kiitos Nipsu. 

IMG_0092.jpg

Lunta ja pakkasta ehdittiin odottaa tosi kovasti. Olemme onnekkaita, kun takapihalta löytyy kenttä, johon tehdään talvisin luistinrata. Alla olevassa kuvassa luistinrata on vasta tekovaiheessa. Viidakkotyttöä ei silti pystynyt pitämään jäältä poissa. Tuntuu, että pakkanen virkistää ja aurinko piristää. Nautin!

img_0100_0.jpg

Alla kuvassa meri alkaa hiljalleen kohmettua. Tällä hetkellä siellä on jo jää, jossa näkyy monenmoiset jäljet ja josta voi bongata jo monta rohkeaa kulkijaa. Silti asiantuntijan mielestä kestävä jää löytyy vasta Perämeren pohjoisosasta. Täällä etelässä jää ei ole viikossa ehtinyt jäätyä vielä kunnolla. Tietäkää se, ihmiset! 🙂 

IMG_0102.jpg

Olen tosi kiitollinen, että minulla on tällä hetkellä mahdollisuus ulkoilla päivisin. Ensi talvena voi olla jo toisin. Etenkin talvisin kun päivät ovat lyhyitä, on ollut kiva nauttia lyhyestä päivänvalosta.

IMG_0107.jpg

Nyt luistinrata on vihdoin valmis ja testattu!

IMG_0125.jpg

Iltakävelyllä eilen illalla, sininen hetki oli tosi kaunis. Tarkkanäköisimmät voivat bongata kuvasta Suomenlinnan majakkavalon 🙂 

IMG_0186.jpg

Santahaminakin oli hiljainen:

IMG_0206.jpg

Uudenvuoden lupauksia ei ole tehty, ainoastaan aion palata monessa asiassa vanhaan ja totuttuun. Sitä ei tarvitse kuitenkaan luvata, vaan se tapahtuu itsestään kun siihen on mahdollisuus, ja nyt on 🙂 

Hyvinvointi Mieli

Raakakakkua pöytään

Kirjoitin vähän aikaa sitten Sportsladyn raakaruokakurssista, jossa tehtiin smoothieta ja suklaata. Toisella kurssikerralla pääsimme tekemään raakakakkuja, mikä oli erittäin kiinnostavaa, sillä nyt ihan ensimmäistä kertaa näin, kuinka niitä tehdään. Ainekset olivat osittain samoja mitä smoothien ja suklaan kanssa, esimerkiksi banaania, avokadoa, pähkinöitä ja hunajaa. Valmistimme kaksi erilaista kakkua, suklaakakun ja marjakakun.

IMG_7897.jpg

Raakakakut tehtiin irtopohjavuokiin, sekä pohja että täyte valmistettiin tehosekoittimessa ja lopuksi koristeltiin. Kakut hyytyivät tovin pakastimessa ja sitten päästiin syömään. Tuli kyllä tosi hyviä, maistuvia kakkuja, ja erittäin täyttäviä – ei tarvinnut syödä iltapalaa kun tuli kurssilta kotiin! 🙂 Raakakakuissa on siis ihan mukavasti energiaa, mutta ravintoarvot ovat kohdillaan, eikä kakuista löydy mitään ikäviä lisäaineita, taikka maitoa tai gluteenia. Sopii hyvin juhlien ja illanistujaisten vaihtoehtotarjottaviksi, ja mielestäni kyllä ihan päätarjottavaksikin.

img_7900_2.jpg

IMG_7899.jpg

Valmis kakku näytti yhtä herkulliselta mitä maistuikin. Marjakakku oli todella raikas, kun taas suklaakakku selvästi makeampi ja täyteläisempi. Luulen, että kotona tulee tehtyä enemmän suklaakakkuja…

IMG_7908-2.jpg

Raakakakkuilusta innostuneena tein sitten raakasuklaakakun, kun seuraavan kerran tavattiin ystävien kanssa. Olin vähän liian innokas ja malttamaton leipuri, jäi nimittäin kaksi aika oleellista ainetta pois, kookosöljy joka tekee täytteestä jähmeää ja hunaja joka tekee täytteestä makeaa. Tästä huolimatta kakku meni kaupaksi, mutta tietysti vähän harmitti tarjoilla kakkua ystäville, jotka maistoivat raakakakkua ensimmäistä kertaa. Pitänee tehdä siis kakkua toisenkin kerran 🙂 Oli muutenkin tosi kiva ilta, tarjoilut kohdillaan ja rento meininki!

_mg_7951.jpg

Tähän loppuun vielä yksi taidonnäyte (?) raakaruokakokeilustani. Poimin Outi Rinteen Raakaruoka-aika -kirjasta ohjeen ”pastasta”, joka joka tehdään kesäkurpitsasta ja porkkanasta. Sivussa näkyy epämääräinen valkoinen mössö joka on pähkinäkastike, erittäin hyvää ja täyttävää, vaikkei kuvassa ehkä siltä näytä. ”Pastakin” on aivan valtavan hyvää, olen tehnyt nyt sitä viikoittain ja jotain pientä lisuketta siihen aina mukaan. Kesäkurpitsa- ja porkkanasiivut on  marinoitu, eli ne ovat sopivasti pehmeitä ja maustuneita. Ihan mahtavaa ruokaa, mutta täytyy myöntää, että ainakin itselläni menee aikaa näiden ruokien kanssa tuusatessa. Lopputulos kuitenkin palkitsee!

IMG_7921.jpg

 

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Liikunta