DIY: Kirjatiiliskivi
Meillä luetaan nyt tiilenpäitä.
Vinkkasin blogin Facebook-sivulla pari päivää sitten Book Riotin mahtavasta kirjataideideasta: tiiliskivistä voi tehdä kirjoja. Tuon idean bongattuani en ole suunnilleen muuta ajatellutkaan, joten tämä päivä on mennyt valokuvaten, tulostaen, liimaten ja maalaten. Ja onneksi lopulta tyytyväisyydestä hihkuen!
Valitsin kirjat osin kirjallisista, osin visuaalisista syistä. Tiesin heti, että hyllyyn on saatava muutama tiiliskivik… eiku kirjatiiliskivi. Zadie Smithin Kauneudesta tuli heti mieleeni, koska kauniin kannen ja rouhean kiven kontrasti kiinnosti. Yasanari Kawabatan Kioto tuntui sekin heti sopivalta (mikä onni – löysin perjantaina antikvariaatista jo toisen Kawabatan hyllyyni!!). Aili Sinisalon Mestaritontun seikkailut pääsi mukaan lapsuuden suosikkina, Topeliuksen Wälskärin kertomuksia koska halusin oikein vanhan kannen: Mika Waltarin ja Olavi Laurin Valtatiet taas, koska siinä taitaa olla omistamistani kirjoista tyylikkäin kansi. Ainakin persoonallinen valinta – en ole koskaan törmännyt kirjaan kuin omassa hyllyssäni.
Itse kehittelemäni askarteluohje:
1. Skannaa tai valokuvaa haluamasi kannet. Minä kuvasin. Joistain teoksista kuvasin etu- ja takakannen sekä selkämyksen; niissä, joissa oli ruma takakansi tai liian kapea selkämys, on nyt samanlainen etu- ja takakansi ja itse kehittelemäni selkämykset.
2. Mittaa tiiliskivet. Minulla oli betonitiiliskiviä, jotka olivat 12 cm leveitä, 18 cm korkeita, selkämyksen leveys oli 6 cm. Varsin kirjan kokoisia siis.
3. Muuta kansien kuvat kuvankäsittelyohjelmalla oikean kokoisiksi. Tarvittaessa käsittele kuvia muutenkin. Minä rajasin, tummensin värejä ja käytin PhotoScapen vanhentavaa suodinta, jotta lopputulos olisi mahdollisimman muinaisen näköinen. Esimerkiksi Waltarin etukansi näytti kuvana tältä:
4. Tulosta kuvat.
5. Liimaa kannet paikoilleen. Kannet voisi kenties lakata tai liisteröidäkin, mutta minulla ei ollut kuin vettä ja Erikeeperiä. Tein niistä noin 50/50 % sekoituksen, sivelin ”liisteriä” kansien molemmille puolille ja painoin märät paperit kiinni betoniin. Betoni imi kosteutta tehokkaasti, joten suurin osa liimauksistani alkoi repsottaa hetken kuivuttuaan. Tuputin repsotuskohtiin lisää Erikeeperiä. Revin tiiliskiven yli tulevan paperin pois; älä käytä saksia, jos haluat rouhean lopputuloksen.
6. Viimeistele akryyliväreillä. Kun kivikirjat olivat kuivuneet pari tuntia, tuputtelin sinne tänne sopivan väristä akryylimaalia. Esimerkiksi Smithin kirjaan on sipaistu punaisia ja turkooseja sävyjä sinne tänne. Välillä ”tuputin” värejä pensselillä, toisinaan taas levitin värin sormellani. Sotkin tahallisesti myös vähän tiiliskiviä. Maalattuja kohtia on niin vähän, etteivät ne oikeastaan näy, mutta korostavat kirjojen värejä ja tuovat kansikuviin hieman struktuuria.
Kyllä oli kivaa! Luulen, ettei kokeilu jää ainutkertaiseksi, vaan teen noita joskus lisääkin (varokaa, kirjanystäväystävät!). Tai sitten teen taulun, jossa on kuvia kirjan selkämyksistä. Sellainenkin tuli ideoitua, kun vääntelin kirjankuvia PhotoScapella.
Olen siis hyvin kiitollinen Book Riotille tästä ideasta. Kannattaa muuten kurkata ko. tahon Book Fetish -Pinterest Boardiin. Siellä on kirjatiiliskiviä ja paljon muuta kutkuttavaa.
Ja kun kirjataiteesta puhutaan, niin en malta olla mainostamatta edellistä kirjataidekokeiluani. Syksyllä tein tällaisia tauluja:
Taulut on esitelty tarkemmin vanhassa blogissani.
Minusta kirjojen innoittamana tehty taide on kiehtovaa, mutta taide, jossa on käytetty oikeita kirjoja ja rikottu ne, huolestuttaa.