Kuukauden luetut ja klassikkoäänestyksen voittaja

 

Mitäs sitä tulikaan tehtyä toukokuussa?

Ainakin luettua tietokirja muotiblogeista. Paljastan, että Elina Nopparin ja Mikko Hautakankaan uunituore tietokirja Kovaa työtä olla minä – muotibloggarit mediamarkkinoilla on toistaiseksi tämän palstan luetuin yksittäinen juttu. Ei ihme, ainahan muiden elämä kiinnostaa, saati sitten osin ”tuttujenkin” bloggarien.

Tunisiassa bloggarien rooli huomattavasti rankempi. Lina Ben Mhennin Tunisialainen tyttö oli harmillisen ohut mutta sitäkin kiinnostavampi teos arabikeväästä ja sosiaalisen median roolista sen tapahtumissa. Kevyempää tietokirjaosastoa taas edustivat toukokuussa puutarhakirjat. Sen sijaan itselleni tietokirjoista läheisin ja muutenkin koko kuukauden paras lukuelämys oli Helena Ruuskan kirjoittamana kirjailijaelämäkerta Marja-Liisa Vartio – kuin linnun kirkaisu. Tavoitan edelleen kirjan tunnelman, kun vain ajattelenkin sitä – ja luen ihan varmasti Vartiota tänä kesänä.

Kaunokirjallisuuden puolelta ei löytynyt toukokuussa aivan täysosumia.

Katherine Pancolin Kilpikonnien hidas valssi jäi kesken ja sai kysymään, onko oikein lukea vain kirjan alku ja loppu. Eeva Heilalan runokirjasta Ikkunasta avautuu maailma kirjoitin, ettei se pakahduttanut minua, mutta pidin siitä silti suuresti – ja kirjan kansi on maailman kesäisin ja rauhoittavin, kirja on ihana omistaa jo siksi. Leena Krohnin varhaistuotantoon sijoittuva Kertomuksia oli hyvä ja kiinnostava, laadukas, muttei vielä niin erinomainen kuin Krohnin uudemmat teokset.

Huomaan, että olen lukenut tavallista vähemmän kirjoja viime kuussa. Puolustaudun kertomalla, että olen ajatunut viiden kirjan loukkuun, joten kirja-arvioita on tulossa.

Ja sitten kuukauden kirjakeskustelut.

Kirja-arvioiden sijasta K-blogin toukokuuhun kuului mm. kirjataidetta sekä tulevan syksyn kirjakatalogeja. Palstalla pohdittiin kirjojen kesken jättämisen ohella mm. kirjailijoiden kadehtimista, oikeaoppista kirjoista puhumista, lukupiirin perustamista ja sitä, mitä hyötyä kirjablogista ylipäätään on.

Järjestin myös pienen äänestyksen siitä, minkä klassikon lukisin alkukesästä. Klassikkoäänestyksessä  oli valittavana Joel Lehtosta, Helvi Hämäläistä, Charles Dickensiä ja Virginia Woolfia. Oli hauskaa, että kaikki saivat ääniä; siihen vedoten voisin ottaa lukulistalleni kaikki äänestyksen kirjat. Voittajaksi selviytyi kuitenkin Helvi Hämäläisen nuoruudenteos Kaunis sielu, joka uskaliaan aiheeensa (kahden nuoren naisen eroottinen rakkaus) takia julkaistiin vasta 2001! Luen kirjan lähiaikoina.

Ensiksi yritän kuitenkin lukea edes pari kirjaa siitä viiden kirjan loukusta. Ja vinkkaan jo etukäteen, että yhdestä kirjasta on tulossa ensi viikolla arpajaisetkin!